Kuntaliitosten nähdään yhdistävän opetustoimen voimavaroja ja luovan tätä kautta paremmat edellytykset perusopetuksen ja lukiokoulutuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä strategiatyölle. Tämä ilmenee Kuntaliiton hankkeesta, jossa on tiedusteltu koulutoimen viranhaltijoiden kokemuksia perus- ja lukiokoulutuksen järjestämisestä yhdeksällä eri hankealueella.
Kuntaliiton Perusopetus ja lukiokoulutus Paras-uudistuksessa –hankkeessa on kartoitettu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen järjestämiseen.
- Kuntaliitosten yhteydessä opetuspalvelujen tehostamista ja kouluverkkojen kehittämistä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. On tärkeää että opetuspalveluja suunniteltaessa tehdään kauaskantoisia strategisia linjauksia, toteaa hankkeesta vastannut erityisasiantuntija Juha Karvonen Kuntaliitosta.
Hankkeessa on selvitetty kokemuksia seuraavien alueiden osalta: Hämeenlinna, Järvi-Pohjanmaa, Kauhava, Keski-Karjala, Oulun seutu, Päijät-Häme, Salo, Sastamala ja Tampereen seutu.
Kuntarajat ylittävien palvelujen merkitys tuli selvästi esille hankkeessa mukana olleiden kaupunkiseutujen suunnitelmissa. Kaupunkiseuduilla on selvä pyrkimys tarkastella julkisten palvelujen tuottamista kuntarajat ylittäen hyödyntämällä koko kaupunkiseudulla olevaa palveluverkkoa.
- Kaupunkiseuduilla tehdyt palveluverkkoselvitykset tukevat ylikunnallisten opetuspalvelujen kehittämistä, analysoi Karvonen.
Tällä
hetkellä perusopetuksen osalta kuntarajat ylittävät palvelut perustuvat
kuntien keskenään tekemiin sopimuksiin oppilaan oikeudesta käydä koulua
vieraassa kunnassa. Vapaata hakeutumisoikeutta naapurikunnan kouluun ei
hankealueilla laajemmassa mittakaavassa ole toteutettu.
Perusopetuspalvelujen osalta yhteistyö on yleisintä erityisopetuksessa.
Lukiokoulutuksen ylikunnalliset palvelut pohjautuvat suurelta osin tietoverkkojen ja teknologian hyödyntämiseen yhteisessä kurssitarjonnassa. Hankealueilla on käytössä useita verkostoja, joista opiskelijat voivat valita muiden lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten opintokokonaisuuksia.
Hankealueita edustavien koulutoimen viranhaltijoiden mukaan elämänkaarimallissa voidaan huolehtia lapsen ja nuoren hyvinvoinnista kokonaisvaltaisemmin kuin muilla tavoin. Varhaiskasvatuksen, opetustoimen, nuorisotyön, kouluterveys- ja psykososiaalisten palvelujen kuuluessa samaan palveluprosessiin voidaan resurssit aiempaa paremmin suunnata lasten ja nuorten kasvun tukemiseen.
Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että tilaaja-tuottajamalli sopii yhteistoiminta-alueella toteutettavaan perusopetus- ja lukiopalvelujen tuottamiseen. Yhteistoiminta-alueella tilaaja-tuottaja-asetelma syntyy luontevasti ja roolit on helppo sisäistää. Yhteistoiminta-alueen palvelutuotannossa on myös selkeä tarve palvelujen tuotteistamiselle ja hinnoittelulle.
- Hankkeesta saatujen tulosten perusteella perusopetuspalvelujen säilyminen lähipalveluna haja-asutusalueilla turvataan parhaiten yhtenäiskouluratkaisujen kautta, sanoo Karvonen.
Lukiokoulutuksen osalta yhdistävänä tekijänä on pyrkimys parantaa laatua ja saavutettavuutta selvittämällä lukiokoulutuksen organisointimalleja ja seudullisia järjestämistapoja.
Lahden seudulla lukiokoulutuksen kehittämistä tarkastellaan maakunnallisesta näkökulmasta kun taas Hämeenlinnassa selvitetään koko toisen asteen koulutuksen kehittämistä. Oulun seudulla on puolestaan tavoitteena siirtää lukiokoulutus yhdelle seudulliselle koulutuksen järjestäjälle vuoteen 2012 mennessä.
Keski-Karjalassa on meneillään toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvä seudullinen strategiatyö. Tampereen seudulla on käynnistymässä lukiokoulutusta koskeva selvitys ja Sastamalan kaupungissa on puolestaan sovittu verkostolukion muodostamisesta.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Juha Karvonen puh. (09) 771 2732, 050 522 0839
erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen puh. (09) 771 2032, 040 526 9362
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1