Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola: Useita mahdollisia syitä Suomen YK-turvallisuusneuvostotappioon

Suomen Akatemia

Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola: Useita mahdollisia syitä Suomen YK-turvallisuusneuvostotappioon

Tiedote.
Julkaistu: 26.10.2012 klo 09:43
Julkaisija: Suomen Akatemia

Suomea ei valittu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi YK:n yleiskokouksen äänestyksessä. Länsimaista valituiksi tulivat Australia ja Luxemburg. Miksi Suomi jäi ulos? Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola pitää tärkeänä, että tappion syyt tutkitaan tarkoin, niistä keskustellaan ja ennen kaikkea otetaan opiksi.

Turvallisuusneuvostokampanjamme paneutui Aaltolan mukaan liikaa Suomi-kuvan Pohjoismaiselle mallille.

”Korostimme erityisesti rauhanrakentamista ja naisten oikeuksia. Sodan ja rauhan kysymykset ovat perinteisesti olleet suurvaltojen kysymyksiä. Ihmeellistä kyllä, mutta naisten oikeudet eivät kiinnosta suurta osaa maailmaa. Niitä ei rummuteta mitenkään erityisesti Afrikan valtioissa, Lähi-idässä niiden markkinointi tyssää uskontoon. Moni teollisuusmaa pitää naisten oikeuksia hieman menneen maailman asiana.”

Australia oli hionut taktiikkansa kuntoon paremmin. Sillä oli monia teemoja, joista yksi oli pienten valtioiden painoarvon lisääminen maailmanpolitiikassa. Pieniä valtioita on noin 150. Kannattajakuntaa oli siis helppo saada.

Aaltola näkee myös Suomen kampanjatyössä puutteita.

”Kampanjan omistajuutta ei ollut kellään. Suuri joukko ihmisiä teki työtä kymmenen vuoden ajan. Prosessia ei ehkä viety tarpeeksi määrätietoisesti yhteen ja samaan suuntaan. Uudet virkamiehet ja poliitikot estradille astuessaan luulivat ehkä, että homma on hoidossa, asia on valmis”, hän toteaa.

Australia kävi kampanjaa neljä vuotta ja rahaa kului 20 miljoonaa. Suomen kampanja vei kymmenen vuotta ja neljä miljoonaa.

”Tahtotila oli voimakas, mutta se ei näkynyt resursseissa. Rahapula ei selitä kaikkea. Liiallinen voitonvarmuus on voinut haitata antautumista täysillä työhön”, harmittelee Aaltola. Ajateltiin, ettei tähän tarvitse panostaa, Suomella on hyvä maine ja virkamiehet kyllä vievät homman virkatöinään kotiin.”

Kymmenen kampanjavuoden aikana tapahtui kaikenlaista pientä, jolla on ollut vaikutusta aina johonkin valtioryhmään kerrallaan.

”Eurooppa-politiikka on voinut vaikuttaa Etelä-Euroopan maissa. Lähetystöjen sulkeminen Venezuelassa, Pakistanissa ja Filippiineillä on vaikuttanut luultavasti kyseisten maiden ja niiden naapureiden suhtautumiseen”, Aaltola lisää.  

Kielikysymys nousee myös yhtenä syynä taustalta. Kokonaan tai osittain ranskankielisiä maita on maailmassa noin 50. Luxemburg sai niistä tuen. Englanninkieliset maat valitsivat Australian. NATO-maissa NATO-kysymys vaikutti kantaan, muuten se oli Aaltolan mielestä vähäarvoinen. Suurempi merkitys oli sillä, ettei Suomi osallistunut operaatioon Libyassa.

”Suomi on kääntynyt sisäänpäin suhteessa kansainväliseen yhteisöön. Suomi ei ole ollut näkyvästi mukana kansainvälisissä operaatioissa ja osallistumisemme rauhanturvatehtäviin on vähentynyt.”

Pienenä tuloksentekijänä voi nähdä myös sen, ettei Suomi ole vielä ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvää ILO 169 -sopimusta.

”Joillekin alkuperäiskansoista kiinnostuneille maille ja sopimuksen allekirjoittajille tämä on viesti Suomen haluttomuudesta sitoutua globaaliin vastuuseen. Osallisuus, vastuu ja näkyvämpi kansainvälinen toiminta. Niistä syntyy kelvollinen, tosipohjainen Suomi-kuva.”

Mika Aaltolan koko haastattelu on luettavissa Suomen Akatemian Tietysti.fi-verkkosivustolla: http://bit.ly/SbqnQP


Lisätietoja:

ohjelmajohtaja Mika Aaltola
Ulkopoliittinen instituutti
p. 09 432 7780
etunimi.sukunimi(at)fiia.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. 029 533 5007

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs