Toimituksille tiedoksi.
Ohessa on SDP:n puoluekokouksen antama sisäpoliittinen kannanotto.
Ismo Kainulainen
SDP:n viestintäpäällikkö
SDP:n 43. puoluekokous 24.-26.5.2012, Helsinki
SISÄPOLIITTINEN JULKILAUSUMA
Reilumpi Suomi
Sosialidemokraatit haluavat reilumman Suomen. Kansalaisten etu, vastuullisuus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus on jälleen palautettu maan hallituksen keskeiseksi toimintalinjaksi. Suomen suunta on muutettu edellisen porvarihallituksen jäljiltä.
Suomen taloustilanne on haastava. Maan velkaantumista vakauttavat korjaustoimet on käynnistetty. Suomessa talouden vakauttamista ohjaa päätösten oikeudenmukaisuus. Tästä esimerkkinä ovat uusi solidaarisuusvero yli 100 000 euroa ansaitseville ja pääomatuloverotuksen kiristäminen. Jatkossakin talouspäätösten oikeudenmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Ne, joilla on paljon, osallistuvat yhteisen potin kasaamisen muita enemmän.
Suomi on palautettava menestyksen tielle. Suomi, kuten Eurooppakin tarvitsee kasvupolitiikkaa. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen on etsittävä uusia keinoja, joilla luodaan Suomelle pidemmän aikavälin työllistävä kasvustrategia. Suomi tarvitsee vientiä, investointeja, kilpailukykyä, työpaikkoja, työelämän kehittämistä ja arjen ankkureita nuorille. Kolmikannan jokaisen osapuolen tulee sitoutua tähän työhön. Suomen on laadittava teollisuus- ja elinkeinopoliittinen ohjelma, jolla nostetaan suomalainen teollisuus ja vienti nousuun.
Suomen syvin ja vakavin yhteiskunnallinen ongelma on yli 200 000 ihmisen työttömyys. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan saattaminen tukevalle perustalle edellyttää jatkossa sekä työttömyyden vähentämistä että työllisyysasteen nostamista. Tavoitteemme on, että vähintään 72 % työikäisistä väestöstä on työssä vuoteen 2015 mennessä. SDP pitää välttämättömänä työurien pidentämistä, työllisyysasteen nostamista ja työelämän hyvinvoinnin parantamista. Suomessa tulee turvata edellytykset työn tuottavuuden kasvuun, hyvään työn tekemiseen työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia parantamalla.
Kehysratkaisu sekä raami- ja työurasopimukset ovat rakentaneet Suomelle tukevan perustan, jolta ponnistaa eteenpäin. Tuloksellista ja vahvaa sopimisen kulttuuria on syytä vaalia. Työrauhaa ylläpidetään ja työtaisteluja vältetään tehokkaimmin työnantaja- ja työntekijäpuolen toimivalla vuoropuhelulla, yhteistyöllä ja sopimisella. Luottamusmiesten asemaa on vahvistettava ja yritysten päätöstentekodemokratiaa on kehitettävä. Työelämän perusoikeuksia ei tule rajoittaa vaan kehittää. Tämä mahdollistaa myös yhteisten kansallisten kasvun eväiden lisäämisen.
SDP haluaa varmistaa pitkän aikavälin työeläkejärjestelmän kestävän rahoituksen, jotta työeläke-etuudet voidaan turvata. Maksurasitus tulee kohdistaa sukupolvien kesken oikeudenmukaisella tavalla ja siihen kohdistuu voimakkaita korotuspaineita. Vanhuseläkkeellä jäämisen 63 vuoden alaikärajan nostamisen sijaan tulee etsiä kautta linjan rakentavia ratkaisuja, joilla tehtyjen työvuosien määrää lisätään. SDP kannustaa kansalaisia käyttämään joustavaa eläkkeelle jäämisen mahdollisuutta, joka sallii jatkaa työelämässä aina jopa 68 ikävuoteen saakka. Senioriteetti ja pitkän työuran myötä kertynyt hiljainen tieto on suuri voimavara työyhteisöille.
Suomalaisten johtamisen kehittäminen edellyttää määrätietoisia toimia. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja koulutus mahdollistaa paremman johtamisen. Tavoitteemme on, että suomalainen työelämä on laadullisesti Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä laajalla yhteistyöllä valmistellun työelämän kehittämisstrategian pohjalta.
Osaamisesta kasvua
Suomen eri alueiden kasvua tuetaan osaamispohjaisella alue- ja elinkeinopolitiikalla. Valtion teollisuuden ja elinkeinojen tukipolitiikan on tuettava erityisesti sellaisia alueita, joille kohdistuu vakavia työpaikkojen menetyksiä. Yhtenä keskeisenä tuen kohteena tulee olla yritysten tuotekehityksen, osaamisen ja innovaatiojärjestelmiä tukeminen. Sitran ja muiden toimijoiden roolia uusien kasvualojen generoijana tulee vahvistaa.
Suomi on palautettava teknologian hyödyntämisen ykkösmaaksi. Riittävän kovatasoiset ja nopeat laajakaistayhteydet tulee ulottaa koko maahan. Yhteiskunnan hallussa oleva tieto on avattava erialaisten sovelluskehittäjien ulottuville. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja kannattaa suosia yhteiskunnan hankinnoissa. Kansalaiset tulee ottaa yhä tiiviimmin kehittämään julkisten palveluiden käytettävyyttä.
Kohtuus kaikessa
Yhteisvastuu on Suomessa ollut vahva poliittinen periaate. Keskinäinen luottamus ja tällä lepäävä sosiaalinen pääoma on Suomessa ollut vahvaa. On puhallettu yhteen hiileen. Viime vuosina Suomen yrityselämässä tilaa on raivannut oman edun tavoittelu, läpinäkymättömyys, suoranainen ahneus ja väärinkäytökset. Salassa luotujen palkitsemisjärjestelmien kohtuuttomuuksien paljastuminen on läpivalaissut murheellista ahneutta yhteiskunnan ylimmillä portailla. Työn hedelmiä ei ole jaettu tasaisesti.
Suomessa tarvitaan paluuta kohtuullisuuteen. Palkitsemisjärjestelmien on palkittava koko henkilöstö muutaman johtajan sijaan, ja niiden on perustuttava työn tuottavuuden kehitykseen. Palkat ja palkkiot on kohtuullistettava, suhteessa muun henkilökunnan palkkoihin. Valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelyiden on näytettävä esimerkkiä. Keskinäinen luottamus syntyy oikeudenmukaisuuden tunteesta ja avoimuudesta. Suomi tarvitsee jälleen kohtuullisuutta, joka yhdistää kansankunnan entistä ehyemmäksi. Kansalaisyhteiskunnassa on koottava ahneuden vastainen kansanliike. Tähän esimerkiksi kansalaisaloite on hyvä työkalu.
Yritysten tulee laatia laadukkaat yhteiskuntavastuun tavoitteet. Säädösten läpinäkyvyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Eläkeyhtiöiden ja rahoituslaitosten valvonnan säädöksiä on tarpeen uudistaa läpinäkyvyyden parantamiseksi. Verotuksen ja verotietojen avoimuutta on myös syytä tarkastella. Tässä työssä tärkeässä osassa on rahoitusmarkkinavero, jota Suomen ja Euroopan demarit ovat jo vuosia vahvasti ajaneet.
Nuorisotakuuohjelma joka kuntaan
Nuorten työttömyydestä on muodostunut valtava yhteiskunnallinen ongelma. Sosialidemokraatit ovat vuosikymmeniä tavoitelleet nuorisotakuuta, jossa koko ikäluokka saa varallisuudesta riippumatta koulutuksen ja myös työllistyy koulutuksen jälkeen. Nyt tämä niin sanottu nuorisotakuu toteutuu. Yhteiskuntatakuun koulutusosassa jokaiselle suomalaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Yhteiskuntatakuun työllisyystakuuna jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan työ-, oppisopimus, työpaja-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Takuu tulee voimaan 2013. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutus viedään myös kuntatasolle.
Vanhuksista on pidettävä huolta
Sosialidemokraatit haluavat vanhuspalvelulain, joka turvaa selkeästi ikääntyvän ihmisen oikeudet hänen hyvinvointiaan tukeviin palveluihin ja takaa osaavan ja riittävän henkilökunnan. Hoivan valvontaa pitää parantaa ja laiminlyönneistä on säädettävä sanktiot. Vanhusta on palveluiden järjestämisessä aidosti kuunneltava ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitettava. Ihmisen iästä riippumatta hänellä on oikeus arvokkaaseen, merkitykselliseen ja turvalliseen elämään. Tätä näkemystä sosialidemokraatit kunnioittavat. Sen eteen tulemme tekemään työtä.
Politiikkaa perheiden ehdolla
Perhepolitiikan ytimen muodostavat hyvät palvelut, riittävät tulonsiirrot sekä joustava perheen ja työn yhteensovittaminen. Kokonaisvaltaisella sekä oikeudenmukaisella perhepolitiikalla lapsille luodaan turvallinen kasvuympäristö ja vanhemmuutta tuetaan. Perheiden palveluja ja etuuksia tulee kehittää ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet.
Perhevapaajärjestelmä kaipaa käyttäjälähtöistä kehittämisotetta. SDP haluaa joustavoittaa perhevapaajärjestelmää ja lisätä erityisesti isien osuutta perhevapaissa. Erityisen tärkeää on rakentaa siltaa työn ja lastenhoidon välille. Tarvitaan sekä - että -malleja mahdollistamaan paremmin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. On löydettävä keinot, joilla pienten lasten vanhemmat voivat olla osapäivätyössä ja osallistua työelämään. Lasten päivähoitojärjestelyt kaipaavat joustavoittamista ja erilaisten perhe- ja työaikamuotojen parempaa huomioimista. Päivähoidosta on maksettava todellisen käytön mukaan ja osittaista hoitorahaa tulee korottaa. Sosialidemokraattien pidemmän aikavälin tavoite on maksuton päivähoito.
Perusterveydenhuolto kuntoon
Terveyskeskusten palvelua on parannettava. Potilaiden tulee saada välittömästi yhteys terveyskeskukseen ja päästävä kiireettömään hoitoon kolmen viikon kuluessa. Tämän toteuttamiseksi terveyskeskuksiin tarvitaan lisää resursseja. Terveyskeskusten työoloja on muutettava joustavammaksi ja lääkärien hallinnollista työtaakkaa on kevennettävä. Työn tuottavuuteen on kannustettava uusilla palkkausjärjestelmillä ja toimivalla työnjaolla henkilöstön kesken.
Keikkalääkärijärjestelmän ylilyönteihin on puututtava. Emme voi hyväksyä siirtomaksujen yleistymistä julkiseen terveydenhuoltoon. Se on raakaa veronmaksajien rahastusta. Siksi on pikaisesti selvitettävä vastikään ilmenneiden yksityisten terveysyritysten sopimusmenettely lääkäreiden työpaikan vaihdossa ja pohdittava mahdollisuudet estää tämäntyyppinen toiminta.
Ihmisläheinen kuntauudistus
Ensi syksynä käydään kunnallisvaalit. Kuntavaaleissa työ, oikeudenmukaisuus ja reiluus näkyvät arjen asioiden kautta. Oman lapsen päivähoidon laatu, puiston säilyttäminen tai terveyskeskuspäivystykseen pääsy ovat asukkaille niitä tärkeimpiä asioita.
Suomen kuntarakennetta ja kuntien tapaa toimia uudistetaan. Kyse on palveluiden turvaamisesta. Samalla kuntademokratiaan osallistuminen on tehtävä ihmisille helpommaksi. Toisaalta julkisten palvelujen käyttäjien oikeuksia kuluttajina on syytä vahvistaa. Alueellinen erilaisuus sekä työllistymisedellytykset on myös huomioitava.
Peruspalvelut on järjestettävä mahdollisimman lähellä asukasta. Alueiden välistä epätasa-arvoa on vähennettävä. Niin suurten keskusten kuin pienten kylien asukkaiden on saatava ihmisarvoisen vanhuuden tai vastuullisen varhaiskasvatuksen palvelut reiluilla ehdoilla. Kasvukeskusten liikenneruuhkiin ja asumisen kalleuteen puututaan parhaiten vahvoissa peruskunnissa. Samoin edistetään työllisyyttä ja kehitetään elinympäristöä.
Sosialidemokraatit puolustavat kunnallista julkista palvelutuotantoa. Julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä, tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä, estävät syrjäytymistä sekä tuovat turvallisuutta. Pääosa palveluista tuotetaan kuntien toimesta. Näin pitää olla myös jatkossa. Osa toiminnoista voi olla tuotettu yhteistyössä järjestöjen kanssa tai voidaan hyödyntää markkinoita ja paikallisyritysten osaamista. Ydintoiminnot on kuitenkin pidettävä vahvasti julkisena toimintana. Näin kunta ei ajaudu täysin markkinoiden armoille, palveluyksiköt voivat kehittää osaamistaan ja veronmaksajista ei tehdä pääoman tuloautomaattia.
Markkinoilla tarvitaan erilaisia toimijoita, kuten pieniä paikallisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä sekä yhdistyksiä, jotta mikään yksittäinen toimija ei saa määräävää asemaa. Erityisesti julkinen palvelutuotanto toimii markkinoiden monopolisoituvan yksinvallan vastapainona. Julkisten palveluiden kehittäminen ei ole vanhanaikaista, vaan reiluutta ja vastuunkantoa.
Suomi tarvitsee taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoja kuntia. Näin voidaan vähentää byrokratiaa, korjata demokratiavajetta ja toimia vastavoimana markkinavoimille. Hoivatarpeen kasvu lisää myös tarvetta yhteistyön tiivistämiselle ja palvelurakenteen uudistamiselle. Kuntauudistus on toteutettava vapaaehtoisuuden pohjalta. Asukkaita on kuultava ja kuntien henkilöstön asema turvattava. Sosialidemokraatit eivät kannatta kuntien pakkoliitoksia.
Sosialidemokraattiset kuntavaaliehdokkaat ovat arjen asiantuntijoita. Teemme työtä oikeudenmukaisten ja toimivien palveluiden puolesta. Eriarvoisuutta tulee vähentää ja hyvinvointi- ja terveyseroja kaventaa. Kaikkien uudistusten tavoitteena tulee olla asukkaan hyvän elämän edistäminen.
SDP. Kansan edustaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1