Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK lähetti osana kansainvälisen Clean Clothes -verkoston eurovaalikampanjaa eurovaaliehdokkaille kyselyn, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään yritysvastuuasioista.
Kysely lähetettiin kaikille eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaille Rana Plazan tehdasonnettomuuden vuosipäivän aattona. Huhtikuun 24. päivä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Rana Plazan tehdasrakennus romahti Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Maailman teollisen historian pahimpiin kuuluvassa onnettomuudessa sai surmansa 1138 ihmistä ja loukkaantui yli 2500. Romahtanut tehdas valmisti vaatteita tunnetuille eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille vaatemerkeille ja kauppaketjuille, myös Suomeen.
– Rana Plazan kaltaisia onnettomuuksia sekä työoloihin, palkkaukseen ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä väärinkäytöksiä paljastuu globaalista tuotantoketjusta jatkuvasti. Länsimaisille kuluttajille tuotteitaan teettävät yritykset ovat pyrkineet varmistamaan tuotteidensa moitteettomuutta omien eettisten koodistojensa avulla tai liittymällä mukaan monenkeskisiin valvontaverkostoihin. Samaan aikaan on voimistunut keskustelu kansainvälisten, yrityksiä sitovien eettisyysvelvoitteiden käyttöönotosta, SASKin viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen sanoo.
Keskustelu yritysvastuun ja eettisyysvalvonnan käytännön toteutuksesta on näkyvästi asialistalla myös Euroopan unionissa. Myös suomalaisen äänestäjän on hyvä tietää, mihin suuntaan hänen oma Euroopan parlamenttiin tähtäävä ehdokkaansa haluaa asiassa edettävän. Siksi pyysimme kaikilta eduskuntapuolueen eurovaaliehdokkailta kannanottoa seitsemään väittämään yritysvastuusta ja sen sääntelystä (kts. kysymykset täältä).
Kyselyn vastausprosentti oli noin 33 prosenttia. Vastausprosentissa ilmeni kuitenkin voimakasta hajontaa puolueittain (kts. taulukko 1).
– Mielenkiintoisinta tuloksissa on jakauma puolueiden vastausprosenteissa. Kaikissa puolueissa yritysvastuuta ei selvästikään pidetä tärkeänä kysymyksenä. Europarlamentissa aihe on kuitenkin toistuvasti esillä ja parlamentin ratkaisuilla on oleellinen vaikutus siihen, minkälaista vastuullisuutta eurooppalaisilta yrityksiltä edellytetään, palkansaajien EU-edustuston johtaja Pekka Ristelä kommentoi tuloksia.
– Yhteiset eurooppalaiset yritysvastuusäännöt vähentäisivät vastuuttomuuteen perustuvaa hintojen polkemista ja toimisivat siten vastuullisten yritysten eduksi. Suomalaisten meppien odottaisi tukevan tätä, mutta jostain syystä kaikki eivät näytä pitävän epäreilua kilpailua ongelmana, Ristelä jatkaa.
Kyselyyn vastanneista ehdokkaista 17 olivat näkemyksissään täysin samaa mieltä kuin kansainvälinen Clean Clothes –verkosto. He muun muassa kannattivat ajatusta, että kehittyvissä maissa tavaraa teettävien yritysten tulisi kantaa nykyistä enemmän vastuuta koko tuotantoketjusta ja sen työoloista.
He olivat myös sitä mieltä, että toistuvat tehdasonnettomuudet ovat osoittaneet, että yritysten vapaaehtoisuuteen perustava valvonta ei riitä takaamaan ihmisarvoisia työoloja kehittyvien maiden tavaratehtaissa. Heidän mielestään EU:n tasolla tulisi pyrkiä siihen, että vapaaehtoisuuteen perustava valvonta korvataan asteittain yrityksiä sitovilla velvoitteilla.
He olivat toisaalta täysin eri mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan "tavaraa tilaavia asiakasyrityksiä ei voi vastuullistaa tuottajamaan alhaisesta palkkatasosta tai puutteista tehdasturvallisuudessa".
100%:sti Puhtaat vaatteet –verkoston teesejä kannattivat (aakkosjärjestyksessä):
Muut selvityksen keskeiset tulokset löytyvät oheisista linkeistä.
Lisätietoja selvityksestä antavat:
Viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen, SASK ry, p. 040 521 4478, [email protected], tai
Tiedottaja Aleksi Vienonen, SASK ry, p. 040 743 2981, [email protected].
Suomessa Clean Clothes –kampanja perustettiin vuonna 2010 ja se kulkee nimellä Puhtaat vaatteet. Yhteistyöjärjestöjä Suomessa ovat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Eettisen kaupan puolesta Eetti ry sekä kolme ammattiliittoa: Ammattiliitto Pro, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Kansainväliseen verkostoon kuuluu 250 organisaatiota 16 Euroopan maasta. Sihteeristö sijaitsee Amsterdamissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1