Tuulivoiman lisäämistavoitteen toteutuminen ei ole enää kiinni siitä, ettei olisi riittävästi suunnitelmia uuden tuotannon rakentamiseksi. Suunnitelmien muuttumisen investointihankkeiksi on viime vuosina tehokkaasti estänyt se, että tarvitaan lukematon määrä erilaisia, osittain päällekkäisiä lupa-, kaavoitus- ja lausuntoprosesseja, ennen kuin hanke voi käynnistyä. Toivottavasti tämän kaavoitus- ja lupaviidakon raivaamiseen saadaan vihdoin tekemisen meininkiä, Energiateollisuus ry:n (ET) toimi-tusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
– On hyvä, että elinkeinoministeri Häkämies nimitti viikon alussa tuulivoiman edistämisryhmän, jonka perustamista ministeri Lauri Tarasti ehdotti kuukausi sitten julkistamassaan selvityksessä tuulivoimarakentamisen esteistä.
Ministereiden erityisavustajista ja tuulivoima-alan intressitahoista (ml. ET) koottu työryhmä ryhtyy seuraamaan tuulivoiman rakentamisen edistymistä ja Tarastin selvityksessä tehtyjen ehdotusten toteuttamista sekä tekemään ehdotuksia, miten havaittuja puutteita ja epäkohtia voidaan korjata.
Naukkarinen pitää tärkeänä, että työryhmä selvittäisi lisäksi vielä perusteellisesti, kuinka halli-tusohjelman edellyttämää ympäristölupajärjestelmän selkeyttämistä voitaisiin edelleen edistää, koska siihen ei Tarastin selvitys anna selkeää vastausta.
Toimimme ryhmässä aktiivisesti tietysti myös sen puolesta, että Suomesta tehdään houkutte-leva investointiympäristö kaikille energiainvestoinneille, sanoo Naukkarinen.
Puun ja turpeen yhteiskäyttö edistää metsäenergian lisäämistavoitetta
Tuulivoimalla on oma tärkeä osuutensa Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoitteen toteu-tumisessa, mutta uusiutuvien edistämispaketti nojaa erityisesti metsähakkeen käytön kasvat-tamiseen. Metsähakkeen hankinta on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää ja kehitystä vaikeuttaa pienpuun energiatuen (PETU) kaatuminen EU:n komissiossa. PETU:n korvaamiseksi onkin pikaisesti valmisteltava uudenlainen ensiharvennuskohteisiin kohdistuva tuki.
Puun energiakäyttö on viime vuosina lisääntynyt, mutta EU-tavoitteeseen pääsy edellyttää vielä huomattavia ponnistuksia. Puumarkkinoiden toimintaa sekä energiapuun hankintaketjuja ja –logistiikkaa on kehitettävä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että metsähaketta käytetään turpeen rinnalla alueellisissa lämmitysvoimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa, ET:n johtaja Jari Kostama sanoo.
– Puun käyttö turvelaitoksissa auttaa osaltaan saavuttamaan Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoitetta ja alentamaan energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi on tärkeää, että myös turpeen saatavuus lämmitysvoimalaitosten ja lämpökeskusten polttoaineena voidaan varmistaa Suomessa pitkälle tulevaisuuteen.
Mutta ainakin yhtä tärkeää turpeen saatavuuden turvaaminen on Kostaman mukaan sen takia, että puolessa Suomen maakunnista turve on tärkein polttoaine kaukolämmityksessä, jolla lämpiävät useimmat suomalaiset kodit. Turpeen ja puun osuus kaukolämmön sekä yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon polttoaineista onkin noussut jo noin 40 prosenttiin.
Energiainvestoinneilla parannetaan kauppatasetta
Vuonna 2011 energia-ala investoi 2,0 miljardilla eurolla, kun kaikkien Suomen teollisten inves-tointien arvo oli yhteensä 5,7 miljardia euroa. Myös kuluvana vuonna energia-alan investoinnit nousevat noin 2 miljardin euron tasolle. Ala on arvioinut, että se voisi seuraavan 15 vuoden kuluessa investoida yhteensä jopa 25–30 miljardin euron arvosta.
Energia-alan investoinnit vahvistavat osaltaan Suomen viime vuonna alijäämäiseksi keikahta-nutta kauppatasetta. Kauppatasetta on rasittanut mm. tuontienergian kallistuminen. Suomessa käytetystä energiasta peräti kaksi kolmasosaa on ulkomailta tuotua, ja sähkönkin osalta netto-tuonti on ollut useana vuonna 10–15 prosenttia. Viime vuonna se oli jopa 16,4 prosenttia.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 722
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1