Oikeusministeriön kansliapäällikön paikalta Euroopan komission huippuvirkaan siirtynyt Tiina Astola kaipaa suomalaiseen oikeudenhoitoon rohkeita ratkaisuja.
Astola vähentäisi esimerkiksi käräjäoikeuksien määrää. Nykyistä suuremmissa yksiköissä tuomareiden erityisosaamista voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän ja vaativia juttua voitaisiin ratkoa entistä useammin kolmen ammattituomarin kokoonpanoissa.
Tuomioistuimien ei Astolan mukaan tarvitse olla kansalaisten lähipalveluita. Sen sijaan oikeudellisen neuvonnan tulisi olla aidosti ihmisten ulottuvilla. Tätä tehtävää toteuttavat yksityiset asianajotoimistot ja oikeusaputoimistot.
Pitkä riita käräjillä vai kättä päälle päivän päätteeksi? Sovittelun suurimpia etuja oikeudenkäyntiprosessiin verrattuna on sen nopeus. Sovittelu tulee myös huomattavasti halvemmaksi kuin pitkä oikeusprosessi.
– Esimerkiksi hometaloriidoissa saattaa mennä jopa neljä vuotta ennen kuin riitaan on saatu hovi- ja korkeimman oikeuden ratkaisu. Vaikka asiakkaat voittaisivat juttunsa, mikään ei korvaa vuosien stressiä, ahdistusta ja menetettyjä yöunia. Sovittelussa he saavat ehkä pienemmän korvauksen kuin oikeusprosessin kautta, mutta se on nopeampi ja inhimillisempi, asianajaja Mirva Lehtinen kertoo.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tuloista keskimäärin 11–12 prosenttia tulee testamenteista, kun muualla maailmassa vastaava luku on 20–30 prosentin luokkaa. Kansalaisjärjestöt haluavatkin tehdä testamenttausta tutuksi Hyvä testamentti -kampanjallaan.
– Tavoitteena on lisätä testamenttilahjoitusten määrää, mutta myös rikkoa testamentteihin liittyviä tabuja, kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski sanoo.
Lue näköislehteä:
Lisätietoja:
Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, puh. 040 588 1925, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1