Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset odottavat seuraavan hallituksen parantavan lapsi- ja perhepolitiikkaa. Lapsi- ja perhepolitiikka on ollut tällä hallitus- ja eduskuntakaudella leikkauspolitiikkaa, jossa lyhytaikaiset säästöt ovat sivuuttaneet pitkäjänteisen hyvinvointi- ja talousnäkökulman. Lasten palveluihin ja perheiden tukeen on tehty leikkauksia, jotka vahingoittavat lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lisäävät tulevia kustannuksia.
Lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden kansallinen koordinaatio on myös tällä hetkellä puutteellista. Lapsi-, nuoriso- ja perheasiat ovat valtionhallinnossa hajallaan, päätöksenteko on sirpaleista eikä kokonaiskuvaa ja -vastuuta ole kenelläkään.
Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä, vertaissuhteissa sekä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukio- ja ammattikoulutuksessa ja vapaa-ajantoiminnoissa.
Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus ei ole hyvän tahdon ohjelmajulistus, vaan valtion ja kuntien päättäjiä velvoittava ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ei tunneta Suomessa vieläkään riittävällä tavalla, vaikka sopimus täyttää tänä syksynä 25 vuotta.
Päätöksenteossa tulee arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Vaikutusten arvioinnilla saadaan parempia ja vaikuttavampia päätöksiä. Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia.
Lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, ja vaikutuksia tuleekin tarkastella erilaisten lapsiryhmien näkökulmasta. Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien toteutuminen on suurimmassa vaarassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut (2011) Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvaa syrjintää.
Päätösten tueksi tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tarvitaan lapsilta ja nuorilta suoraan kerättyä tietoa, erilaista tutkimustietoa ja tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa.
Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo tulee turvata
Tällä hallituskaudella on päätetty puolittaa kotihoidon tukiaika vanhempien kesken, rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta, leikata lapsilisiä ja peruspalvelujen valtionosuuksia. Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvo on tällä hetkellä merkittävästi alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on vuodesta 1994 pienentynyt 20 prosenttia ja toisesta ja kolmannesta lapsesta noin 30 prosenttia. Lapsilisien reaaliarvo laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset jätetään toteuttamatta vuosina 2013–2015 ja lapsilisiä leikataan 2014 kehysriihen päätösten seurauksena.
Suositus perustuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat riittävien resurssien saanti (vanhempien työllistymisen tukeminen ja riittävät perhe-etuudet), laadukkaat palvelut sekä lasten oikeus osallistua.
Lisätietoja:
Ensi- ja turvakotien liitto:
Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, p. 0400 291 785, ritva.karinsalo(at)ensijaturvakotienliitto.fi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto:
Mirjam Kalland, pääsihteeri, p. 050 598 8133, mirjam.kalland(at)mll.fi
Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562, esa.iivonen(at)mll.fi
Pelastakaa Lapset:
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, p. 050 462 1148, hanna.markkula-kivisilta(at)pelastakaalapset.fi
Riitta Kauppinen, kansalaistoiminnan päällikkö, p. 050 433 1260, riitta.kauppinen(at)pelastakaalapset.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1