Asianajajaliitto suhtautuu hyvin kriittisesti käräjäoikeuksien määrän karsimiseen ja vaatii nopeita ratkaisuja tuomioistuimien tulevasta määrästä. Nykyistä 27 käräjäoikeuden verkostoa on ehdotettu karsittavaksi noin puoleen. Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä vaati perjantaina Helsingissä järjestetyssä Asianajajapäivässä ennen kaikkea ripeitä ratkaisuja.
– Suurin ongelma on poliittisen linjauksen viipyminen. Sitä on odotettu nyt syksystä lähtien. On päätösten aika, koska ratkaisu ollaan joka tapauksessa tekemässä jo koottujen tietojen pohjalta. Viivyttely ei auta, Sipilä toteaa.
Oikeusministeriö on juuri käynnistänyt lausuntokierroksen oikeusprosessien tehostamisesta. Siinä Asianajajaliittoa ja muita asiantuntijatahoja pyydetään arvioimaan muun muassa tuomioistuinten kokoonpanoja, lautamiesten käytön tarpeellisuutta, videointien käytön lisäämistä oikeudenkäyntien kuulemisissa ja useita muita uudistuksia. Näiden avulla halutaan lisää tehoja ja säästöjä oikeudenhoitoon.
– Kaikkiin pyydettyihin asioihin on kuitenkin mahdotonta ottaa kantaa ennen kuin käräjäoikeuksien tuleva määrä tiedetään. Tarvitsemme tietoa siitä, ollaanko nyt kehittämässä isoja vai pieniä yksiköitä. Olemmeko kehittämässä terveyskeskuksia vai aluesairaaloita, Sipilä vertaa.
Asianajajaliiton mukaan koko maan kattava käräjäverkosto on keskeinen osa oikeusvaltion palveluita. Toimipaikkojen huomattavan karsimisen jälkeen osalla kansalaisista olisi tuomioistuimiin satojen kilometrien matkat. Näin ollen myös merkittävä osa säästöistä siirtyisi matkakulujen maksamiseen, koska nykyistä pidempiä matkoja taittaisivat niin riitojen osapuolet, todistajat, rikosten uhrit, epäillyt kuin heidän avustajansakin.
– Tuomioistuinten myötä paikkakunnilta katoavat myös muut oikeudelliset palvelut, esimerkiksi asianajotoimistot, Sipilä ennakoi.
Asianajajaliitossa on kuitenkin ennakoitu tilannetta myös siltä varalta, että tuomioistuimien määrä vähenee.
– Silloin on panostettava voimakkaasti muun muassa tuomareiden erityisasiantuntemuksen kehittämiseen, esimerkiksi talousrikosjutuissa. Isoissa tuomioistuimissa tämä on toki pieniä toimipaikkoja helpompaa. Asioita tulisi myös ratkoa nykyistä useammin kolmen ammattituomarin kokoonpanossa, jolloin valitushalukkuus käräjäoikeuden ratkaisuista vähenisi. Tämä toisi nopeutta prosesseihin. Ensiarvoisen tärkeää on, että tuomioistuimissa voitaisiin myös tekniikan suhteen siirtyä 2010-luvulle, Sipilä listaa.
Asianajajaliitto kannattaa ajatusta, että tuomareita voitaisiin jatkossa nimittää myös hovioikeuspiireittäin, jolloin he voisivat toimia useissa eri käräjäoikeuksissa väliaikaisten jutturuuhkien tai erityisasiantuntemuksen tarpeen sitä vaatiessa.
Lisätiedot:
Risto Sipilä, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 040 524 6902
Janne Laukkanen, viestintä ja kehityspäällikkö, puh. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1