Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2015
Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!
Lapsiin ja nuoriin investoiminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lasten ja nuorten pahoinvoinnista seuraa koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jäämistä, mikä alentaa työllisyysastetta ja kasvattaa julkisen talouden menoja ja kestävyysvajetta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiin panostamisella turvataan korkea työllisyysaste ja julkisen talouden kestävyys.
Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä, vertaissuhteissa sekä arjen peruspalveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja vapaa-ajantoiminnoissa. Lapset ja nuoret tarvitsevat ja käyttävät julkisia palveluita aikuisia enemmän.
Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisän indeksikorotukset on jäädytetty ja lapsilisää on päätetty leikata. Kotihoidon tuki on päätetty puolittaa vanhempien kesken ja päivähoito-oikeutta rajata. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen kohdistetaan suuria leikkauksia.
Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle.
Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti
Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomen on aktiivisesti edistettävä kaikkien lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista. Sopimuksen noudattaminen lisää lasten hyvinvointia.
Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen edulla tarkoitetaan lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien mahdollisimman täysimääräistä toteutumista.
Vaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä
Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että tiedetään, mitä seurauksia päätöksillä on. Valtion ja kuntien päätöksenteossa arvioidaan tällä hetkellä lähinnä lyhyen aikavälin taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia. Sen sijaan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat seikat jäävät liian vähälle arvioinnille. Myös välilliset vaikutukset jäävät pitkälti arvioimatta.
Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia.
Lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, ja vaikutuksia tuleekin tarkastella erilaisten lapsiryhmien näkökulmasta. Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien toteutuminen on suurimmassa vaarassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut (2011) Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvaa syrjintää.
Lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden kansallinen koordinaatio on tällä hetkellä puutteellista. Lapsi-, nuoriso- ja perheasiat ovat valtionhallinnossa hajallaan, päätöksenteko on sirpaleista eikä kokonaiskuvaa ja -vastuuta ole kenelläkään.
Päätösten perustuttava tietoon
Päätösten tueksi tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tarvitaan lapsilta ja nuorilta suoraan kerättyä tietoa, erilaista tutkimustietoa ja tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa.
Lapsiperheiden kirjo on laajentunut. Lainsäädännön, palvelujen ja etuuksien kehittämisessä tulee huomioida erilaiset perherakenteet ja -tilanteet, kuten yksinhuoltajaperheet, uusperheet, maahanmuuttajataustaiset perheet, adoptioperheet, monikkoperheet, sateenkaariperheet, vammaisten lasten perheet, sijaisperheet, laitoksissa asuvat lapset, vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat perheet ja perheet, joissa on mielenterveys- tai päihdeongelmia.
Varhaiskasvatukseen panostettava
Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Se on kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat hyvin koulutettu henkilökunta, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.
Koulutus luo hyvinvointia
Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Erityisen rajusti leikkaukset kohdistuvat lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä. Leikkaukset ovat myös ristiriidassa nuorisotakuun kanssa. Tällä hetkellä joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. On tärkeää, että mahdollisimman moni nuori suorittaisi lukio- tai ammatilliset opinnot, sillä toisen asteen tutkinnon suorittaminen pidentää merkittävästi työuria.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista torjuttava
Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluja katsottava kokonaisuutena
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisuudistus on suurin koskaan Suomessa tehty palvelu-uudistus. Uudistusta on viety eteenpäin hallinnollisista ja aikuislähtöisistä näkökulmista. Lasten ja nuorten palvelut ja näkökulma ovat jääneet sivurooliin.
Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanossa on varmistettava edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen. Järjestöjen ja kunnallisten toimijoiden kumppanuuteen perustuva perhekeskustoiminta vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja edistää perheiden arjen hallintaa ja jaksamista. Edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen tuo säästöjä, koska kustannuksiltaan merkittävästi kalliimman korjaavan työn tarve vähenee. Lapsiperheiden tulee saada tarvitsemansa palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tämä ehkäisee ongelmien pahenemista ja kasautumista.
Terveys- ja hyvinvointieroja kavennettava
Suomessa lasten terveys- ja hyvinvointierot kytkeytyvät vanhempien sosioekonomiseen asemaan. Terveys- ja hyvinvointieroja on kuitenkin mahdollista kaventaa lasten kaikissa kasvuympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on myös tarpeen työurien pidentämiseksi ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.
Työn ja perheen yhteensovittamista parannettava
Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Meillä vanhemmat ovat myös muita maita useammin kokopäivätyössä. Lapsiperheiden toimeentulo muodostuu pääosin vanhempien työtuloista. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi viidestä vanhemmasta tuntee laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi, ja yhtä moni on huolissaan omasta jaksamisestaan. Epätyypillistä työaikaa tekevillä on perheen ja työssäkäynnin yhdistäminen erityisen vaikeaa.
Kotihoidon tukiajan puolittaminen vanhempien kesken ei huomioi perheiden erilaisia tilanteita. Se ei myöskään tuo äideille työtä eikä lisää merkittävässä määrin isien perhevapaiden käyttöä. Isien perhevapaiden käyttöä voidaan edistää vanhempainvapaan kehittämisellä huomattavasti tehokkaammin kuin kotihoidon tuen puolittamisella vanhempien kesken.
Lapsilisän taso turvattava
Lapsilisä on merkittävin lapsiperheiden taloudellisen tuen muoto. Lapsilisän tarkoituksena on kompensoida lapsista aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisä on elämänvaiheeseen liittyvä etuus kuten eläkejärjestelmäkin. Lapsilisän tulee olla jatkossakin keskeinen lapsiperheiden taloudellisen tuen muoto.
Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä merkittävästi alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on vuodesta 1994 vuoteen 2014 pienentynyt 20 prosenttia ja toisesta ja kolmannesta lapsesta noin 30 prosenttia. Lapsilisien reaaliarvo laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset jätetään toteuttamatta vuosina 2013–2015 ja jos lapsilisiä leikataan hallituksen esityksen mukaisesti 8 %:lla.
Paremmalla asuntopolitiikalla kohtuuhintaisia asuntoja
Asumisen hinta on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla lapsiperheiden kannalta kohtuuttomaksi. Tärkein keino asumisen hinnan kohtuullistamisessa on lisätä asuntorakentamiseen soveltuvien tonttien tarjontaa. Tämä edellyttää kuntien, valtiovallan ja yksityisten maanomistajien vahvaa yhteistyötä. Asuntotuotannossa on varmistettava riittävä tuotanto niin omistus, vuokra- kuin asumisoikeusasunnoissa. Näin turvataan parhaiten asumisen kohtuuhintaisuus.
Eri väestöryhmille tarkoitettujen uusien asuinalueiden suunnittelussa on otettava huomioon yhteisöllisyyttä vahvistavien tilojen tarve (esimerkiksi perhekahviloiden, harrastustilojen ja kaupunkiviljelyn), jotka muodostuvat eri sukupolvien kohtaamispaikoiksi ja mahdollistavat paikallisen yhdistystoiminnan.
Vapaaehtoistoiminta vahvistaa hyvinvointia
Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta ja elämänlaatua. Kansalaisjärjestöjen vertaistoiminta tarjoaa palveluja, joita julkiset palvelut eivät voi tuottaa. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille. Yhteiskunnan tulee edistää näiden tukiverkostojen toimintaa ja yhteisöllisyyttä.
Kansalaistoiminnan edellytykset tulee turvata. Järjestöjen toiminnan tukeminen tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden strategioihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on turvattava ja julkisella rahoituksella tulee edistää erityisesti pitkäjänteistä hyvinvoinnista huolehtimista.
Eduskuntavaaliohjelma on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 29.9.2014.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.
MLL:n visio 2024: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
Tutustu MLL:n toimintaan www.mll.fi
MLL Twitterissä @MLL_fi
MLL Facebookissa www.facebook.com/mannerheiminlastensuojeluliitto
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1