Kun Metsä Fibren biotuotetehdas vuonna 2017 aloittaa toimintansa Äänekoskella, sitä ympäröivistä ekosysteemistä löytyy maailman mittaluokassa ainutlaatuinen ratkaisu. EcoEnergy SF:n biokaasutuslaitos valmistaa sellutehtaan lietteestä bioenergiaa ja tähtää demonstraatiolaitoksen jälkeen kansainvälisille markkinoille.
Mädätykseen perustuvaa menetelmää käytetään perinteisesti yhdyskuntajätteen sekä kaupan ja teollisuuden biojätteiden hyödyntämisessä. Selluteollisuuden lietteet ovat aiemmin koettu liian haastaviksi käsiteltäviksi niiden sisältämän vaikeasti hajoavan ligniinin ja ongelmallisen ravinnetasapainon vuoksi. EcoEnergy SF ratkaisi nämä ongelmat kehityshankkeella, joka edelleen on käynnissä.
"Meillä oli jo 1990-luvun puolivälissä kehityshankkeita ja 2000-luvun alussa toteutimme mittavan Tekes-projektin, joka liittyi selluteollisuuden lietteen lämpökuivaukseen. Maailma ei kuitenkaan ollut vielä kypsä tälle innovaatiolle, vaan se jäi odottamaan etsikkoaikaansa. Lietteen arvoa ei silloin vielä ymmärretty", sanoo EcoEnergy SF:n toimitusjohtaja Tero Mäki.
Nyt maailma on muuttunut, kiertotalous kunniassa ja resurssitehokkuus yritysten tavoitteena. Kun Metsä Fibre lähti suunnittelemaan "maailman moderneinta ja tehokkainta sellutehdasta", se halusi ottaa käyttöön ympäristönsuojelun sekä resurssi- ja energiatehokkuuden kannalta uusimmat teknologiat.
"Perinteisesti sellutehtaan lietteet hävitetään polttamalla paikan päällä. Se on tapa päästä lietteistä eroon, mutta me halusimme maksimoida niistä saatavan hyödyn", kertoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.
Valmistuttuaan EcoEnergy SF:n Äänekosken biokaasulaitos tuottaa sellutehtaan lietteistä kahta lopputuotetta. Ajoneuvojen polttoaineeksi jalostettavaa biokaasua käytetään aluksi teollisuudessa ja Äänekosken tehdas- ja talousalueen liikenteessä, mutta sen hyödyntämisestä laajemmin on tehty aiesopimus Gasumin kanssa. Toisella lopputuotteella, pellettimäisellä kiinteällä biopolttoaineella, voidaan korvata polttouuneissa käytettäviä fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja kivihiiltä.
Biokaasutuslaitoksen räätälöinti sellulietteille edellytti pk-yrityksen mittakaavassa "poskettoman kokoista satsausta", sanoo EcoEnergy SF:n taustalla olevan teknologiatoimittaja Envor Protechin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine. Kehityshankkeeseen satsataan neljä miljoonaa euroa, josta puolet on Tekesin riskilainaa tuotekehitykseen ja pilotointiin.
Koska kyseessä on maailman ensimmäinen biokaasutuslaitos sellutehtaan kupeessa, prosessin optimointi edellytti valtavan määrän laskuharjoituksia ja koeajoja eri sellutehtaista tuotetuilla lietteillä Envor Protechin koelaitoksilla.
"Haimme pitkään optimaalista prosessia, kustannustehokkaita esikäsittelymenetelmiä ja laiteratkaisuja. Nyt olemme 110-prosenttisen varmoja siitä, että meillä ovat parhaat ratkaisut käytössämme", Mäki vakuuttaa.
Ilman isomman yrityksen tarjoamaa selkänojaa hanke olisi todennäköisesti nytkin jäänyt toteuttamatta. Metsä Fibre ja Envor Protech löysivät toisensa kesällä 2014 sen jälkeen, kun Metsä Group tiedotti biotuotetehtaan suunnittelun aloittamisesta ja kumppanihausta.
"Oli merkittävä asia, että Metsä Fibre lähti mukaan kehitystyöhön. Meillä olisi tuskin riittänyt uskoa ilman tietoa siitä, että jos me onnistumme, odottamassa on arvokas projekti", Mäki kertoo.
Niklas von Weymarnin mukaan isommilla ankkuriyrityksillä on tärkeä rooli varsinkin bio- ja kiertotalouden hankkeissa. Ne mahdollistavat pk-yritysten toiminnan osana ekosysteemiä. Äänekosken biotuotetehtaan ekosysteemissä on jo nyt kahdeksan kumppaniyritystä.
"Metsä Fibre keskittyy siihen, missä olemme hyviä. Kysyntä uusille tuotteille ja kiertotaloudelle lisääntyy ja kumppanit täydentävät kokonaisuuden", von Weymarn sanoo.
Kolmantena tekijänä EcoEnergy SF:n hankkeessa on ollut Tekes, jonka tulo rahoittajaksi vuonna 2015 mahdollisti kehityshankkeen toteuttamisen siinä laajuudessa kuin metsäteollisuus edellytti.
"Biotuotetehdas määritti hankkeen aikataulun, ja Tekesin rahoitus mahdollisti siinä pysymisen. Ilman rahoitusta hanke olisi voinut kaatua."
Äänekoskelle nouseva pilottilaitos on laitevalmistaja Envor Protechille merkittävä päänavaus, sillä sitä voidaan käyttää jatkossa edustavana referenssinä. Yhtiö onkin jo käynyt alustavia keskusteluja seuraavista hankkeista.
Suomessa on Tero Mäen mukaan lähivuosina potentiaalia 4-5 vastaavanlaiseen laitokseen, mutta kansainvälisesti potentiaali on moninkertainen. Kun yhden biokaasutuslaitoksen arvo on noin 15 miljoonaa euroa, voidaan puhua satojen miljoonien markkinasta.
"Olemme ensimmäinen toimija tällä sovellusalueella ja nyt meillä on etsikkoaika toimia", Tero Mäki sanoo.
Tero Mäki
Toimitusjohtaja
EcoEnergy SF Oy
[email protected]
puh. 0400 789 831
Niklas von Weymarn
Tutkimusjohtaja
Metsä Fibre Oy
[email protected]
puh. 040 547 6977
Teksti: Jarno Forssell, Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Viestintäpäällikkö Soile Thalén, Tekes
puh. 050 5577 716, [email protected]
Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekes palvelee suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimuksen uudistumista. www.tekes.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1