Vilja-ala kasvaa 100 000 hehtaaria vuodesta 2010, ja se on nyt noin 1 111 000 hehtaaria. Viime vuoden 200 000 hehtaarin notkahdus palautuu puolittain. Vilja-ala on lähes puolet kaikesta käytössä olevasta maatalousmaasta, joka on noin 2,3 miljoonaa hehtaaria. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ennakkotietojen mukaan eniten kasvavat kaura- ja vehnäala, mutta myös ohra- ja ruisala kasvavat. Rypsiala lähes puolittuu viime vuodesta.
Vehnäala on tänä vuonna 256 000 hehtaaria eli 20 % suurempi kuin vuonna 2010. Vehnää kasvaa enemmän kuin pitkään aikaan, sillä suurimmillaan vehnäala Suomessa oli 1960-luvulla. Eniten vehnää viljeltiin vuonna 1962, jolloin ala oli 286 000 hehtaaria. Sen jälkeen vehnäala kävi pienimmillään juuri ennen EU-jäsenyyttä vuonna 1994, jolloin ala oli 89 000 hehtaaria.
Tänä vuonna kaura-ala on 328 000 hehtaaria. Kaura-ala kasvaa lähes 11 % viime vuoden historiallisen pienestä alasta. Vuonna 2010 kaura-ala kävi alhaisimmillaan sadan vuoden tilastoinnin historiatietojen mukaan. Suurimmillaan kaura-ala on Suomessa ollut vuonna 1975, jolloin kauraa viljeltiin 572 000 hehtaarin alalla.
Ohra-alassa ei suurta muutosta
Suomessa eniten viljeltävää viljaa, ohraa, on kylvetty tänä vuonna 470 000 hehtaarille. Vaikka ala kasvaa hieman ( 5 %) vuodesta 2010, se on alhainen verrattuna aiempiin vuosiin, sillä vuonna 2010 ohra-ala väheni toissavuodesta peräti 152 000 hehtaaria. Suurimmillaan ohra-ala on ollut Suomessa vuonna 1988, jolloin ohraa viljeltiin 683 000 hehtaarin alalla.
Ruista kasvaa tänä vuonna 29 000 hehtaarilla. Ala on 4 000 hehtaaria suurempi kuin vuonna 2010. Rukiin viljelyala on vaihdellut suuresti (9 000 - 83 0000 ha) kolmen viime vuosikymmenen aikana. Pääosin syysrukiista koostuvan ruisalan vuosittaiset kylvöalamuutokset selittyvät paljolti syksyn kylvöolosuhteilla, mutta varmasti viljelijän kylvöpäätökseen vaikuttaa myös odotukset tulevan sadon hinnasta. Suurimmillaan ruisala oli Suomessa vuonna 1934, jolloin ruisala oli peräti 234 000 hehtaaria.
Rypsiala palautuu toissavuotiselle tasolle
Rypsiala on noin 79 000 hehtaaria eli 45 % pienempi kuin vuonna 2010. Viime vuonna rypsin viljely pomppasikin ennätyslukemiin, 142 000 hehtaariin, tuplaten toissavuotisen alan. Rypsiala palautuu siten tänä vuonna vuotta 2010 edeltäneelle tasolle. Rypsialan tilastointi aloitettiin vuonna 1951, jolloin sen ala oli 5 000 hehtaaria. Rypsin viljelyala nousi 1980-luvulla, jolloin sen ala kaksinkertaistui ja lähes vakiintui 60 000 - 80 000 hehtaariin. Vuoden 2010 suuri ala on siis tämänhetkisen rypsinviljelyhistorian huippukohta.
Kesantoala, 272 000 hehtaaria, on 35 000 hehtaaria pienempi kuin vuonna 2010. Vuoden 2010 kesantoala oli suurin kahteen vuosikymmeneen, mutta se jäi silti kauas 1990- luvun suurista kesantoaloista. Eniten kesantopeltoa oli vuonna 1994, jolloin se oli 528 000 hehtaaria.
Käytössä oleva maatalousmaa -tilasto Tiken www.maataloustilastot.fi-palvelussa
Lisätietoja
Tike, tilastopalvelut
Tilastopäällikkö Anneli Partala, puh. 020 77 21376
Tutkija Mirva Kokkinen, puh. 020 77 21371
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Tiken Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston ennakkotiedot perustuvat viljelijöiden 29.4.2011 mennessä jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin. Tulokset perustuvat tallennustilanteeseen 29.5.2011, jolloin kasvulohkotiedoista oli tallennettu arviolta 93 %. Ennakkotiedoissa oletetaan vuonna 2011 käytössä oleva maatalousmaa aluetasolla samansuuruiseksi kuin viimevuotinen ala, jollei tallennettu ala ylitä edellisvuotista alaa. Viljelijät voivat ilmoittaa muutoksia kylvöaloihin 15.6. saakka, joten aloihin tulee vielä muutoksia. Tike julkaisee Matilda-maataloustilastopalvelussa laajempaan aineistoon perustuvat ennakkotiedot kesäkuun 21. päivänä. Tällöin saatavilla on myös alueittaisia tietoja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1