Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksesta jonkin verran muuttuneen kompromissin päästöoikeuksien siirrosta (ns. backloading) kaudella 2013–2020. Energiateollisuus pitää tärkeänä, että tämä asia saadaan nyt päätökseen ja päästään pitkäjänteisemmin suunnittelemaan toimintaympäristöä, joka tukee tarvittavia investointeja ja markkinoiden toimintaa. Jatkossa komission tulisi keskittyä vuoden 2030 päästötavoitteen asettamiseen, päästökaupan kehittämiseen ja sen kanssa kilpailevien päällekkäisten ohjauskeinojen karsimiseen. Näin markkinoiden luottamus päästökauppaan ilmastopolitiikan tärkeimpänä ohjauskeinona vahvistuisi, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen toteaa.
Backloading -esityksen taustalla on huoli päästöoikeuksien alhaisesta hinnasta. Hinnan alhaisuus on pitkälti seurausta Euroopan monivuotisesta talouskriisistä, kun päästöt ovat vähentyneet erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa ja sähkön tuotannossa. Myös päästökaupan kanssa päällekkäinen, viime vuonna lähes 40 mrd. euron tukijärjestelmä uusiutuville energiamuodoille, erityisesti aurinko- ja tuulivoimalle, on vähentänyt päästöoikeuksien kysyntää ja heikentänyt itse päästökaupan vaikuttavuutta. Kolmantena tekijänä päästöoikeuksien hintaa alentavat merkittävästi kehitysmaayhteistyöstä saatujen kansainvälisten päästöhyvitysten suuri määrä.
Euroopan parlamentti edellytti, että mahdollinen backloading voidaan toteuttaa vain yhden kerran kaudella 2013–2020, ja että toimenpiteellä ei saa olla merkittävää vaikutusta hiilivuodolle riskialttiille teollisuudenaloille.
Backloading -päätös ei Naukkarisen mukaan korjaa energia- ja ilmastopoliittisissa ohjausjärjestelmissä ilmenneitä ongelmia.Toimintaympäristöön tarvitaan selvästi pitkäjänteisempiä ja vaikuttavampia rakenteellisia muutoksia, jotka tukevat kustannustehokkaita investointeja, markkinoiden toimivuutta ja päästökauppajärjestelmän ohjaavuutta. Päästökaupan rakennetta on kehitettävä niin, että se on 2020 alkavalla kaudella huomattavasti nykyistä ennustettavampi, stabiilimpi ja laajapohjaisempi ohjausmekanismi
Katse on nyt siirrettävä tulevaisuuteen ja sopu vuoden 2030 päästökatosta olisi löydettävä mahdollisimman nopeasti, mielellään ensi maaliskuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Markkinoiden on saatava signaali siitä, että päästökauppa on ja pysyy keskeisenä ohjauskeinona ja, että nykyinen päästövähennysvauhti ei vielä vastaa EU:n tavoitetta. Kansantalouden ja koko EU:n kannalta tärkeintä on, että päätöksen jälkeen päästökauppatoimialat (energiavaltainen teollisuus sekä kaukolämmön ja sähköntuottajat) voivat suunnitella investointejaan ennustettavammalta ja vakaammalta perustalta.
Päästökauppajärjestelmässä asetettu, vuosittain tiukentuva EU-tason päästötavoite saavutetaan varmasti, vaikka päästöoikeuden hinta voi voimakkaastikin vaihdella. Päästökauppajärjestelmä kohdistaa tehokkaasti ja markkinaehtoisesti päästöjen vähennykset aina sinne, missä ne ovat kustannustehokkaimmin toteutettavissa. Hinta toimii täysin markkinamekanismien mukaisesti: heikkona aikana kysyntä ja hinnat joustavat ja vahvassa talouskasvussa hinnat nousevat. Tässä mielessä päästöoikeuden hinnasta murehtiminen on turhaa ja toivottavasti ennenaikaista, johtaja Pertti Salminen sanoo.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, p. +358 50 60772, [email protected]
johtaja Pertti Salminen, p. +358 40 5696996, [email protected]
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1