Teknologiateollisuus ja Metalliliitto solmivat syksyllä 2011 reilun kahden vuoden mittaisen työehtosopimuksen, joka noudattelee ns. raamisopimuksen ehtoja. Sopimuksen toteutumisesta työpaikoilla on nyt saatu tutkimustuloksia.
Liittojen kyselytutkimukset osoittavat, että yli neljässä viidestä työpaikasta käytiin sopimuksen mukaisesti keskusteluja työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Toteutumismäärää voi pitää varsin suurena.
Myös palkankorotusten suuruudesta, toteutustavasta ja ajankohdasta neuvoteltiin työpaikoilla ahkerasti. Käytännössä lähes kaikilla työpaikoilla käytiin näitä neuvotteluja.
Ensimmäistä sopimusvuotta koskevat palkankorotukset painottuivat voimakkaasti 2,4 prosentin yleiskorotuksiin. Kun mukaan lasketaan myös yritykset, joissa yhdessä sovittiin kyseisestä korotustavasta, päästiin lopputulokseen, jossa useampi kuin neljä viidestä alan työntekijästä sai 2,4 prosentin yleiskorotuksen.
Sekä Metalliliiton että Teknologiateollisuuden tutkimukset osoittavat, että yli 90 prosentissa työpaikoista sopimuksen kustannusvaikutus oli tuo 2,4 prosenttia. Työntekijämäärällä mitattuna tulos oli vielä hieman kattavampi. Kummankin liiton kyselyn mukaan 2,4 prosenttia alhaisempaan kustannusvaikutukseen päädyttiin alle prosentissa työpaikkoja. Korkeampi korotus toteutettiin noin seitsemällä prosentilla työntekijöistä.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto korostaa, että sopimukseen sisältyvä perälauta näyttää selvästi nostaneen valmiutta siihen, että pääluottamusmiehet ovat uskaltaneet käydä paikallisia neuvotteluja. Aalto pitää kehitystä tältä osin myönteisenä.
Metalliliiton puheenjohtaja katsoo myös, että keskusjärjestöjen sopima raamiratkaisu osoittautui lopulta hyväksi ratkaisuksi. Näkemystä puoltaa Aallon mukaan juuri se, että sopimus toteutui näin laajasti raamin mukaisena Metalliliiton sopimusaloilla.
”On tärkeää, että työpaikoilla keskustellaan yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä sekä palkkauksen toimivuudesta, kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta”, korostaa puolestaan Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
Raamisopimuksen korotusmalli ja syksyn työtaistelut eivät Alangon mukaan tukeneet työpaikkakohtaisten palkkaratkaisujen syntymistä. Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan yleiskorotuksesta poikkeava palkkaratkaisu toteutettiin henkilöstöryhmästä riippuen 10-35 prosentissa yrityksistä. Raamiratkaisu johti Alangon mukaan myös liian korkeaan kustannuskehitykseen.
Lisätietoja:
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto: 0400 711 072
Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko: 040 5026 411
Teknologiateollisuus ry:n apulaisjohtaja Ari Sipilä: 040 7339 688
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1