Älyteollisuudessa on potentiaalia nousta uuden kasvun lähteeksi. Suomi on kuitenkin jäämässä kansainvälisessä kilpailussa jälkeen. Teknologiateollisuuden mielestä sen julkisuudessa esittämät suositukset on vihdoin saatava käytäntöön. Uudessa hallitusohjelmassa on otettu elinkeinopolitiikassa askelia oikeaan suuntaan. Nyt tarvitaan konkreettisia päätöksiä.
Teknologiateollisuus julkaisi 27.5.2010 raportin tulevaisuuden visioista, joissa älyteollisuudesta ennustettiin Suomelle uuden kasvun lähdettä ja kilpailukyvyn palauttajaa. Nyt vuoden kuluttua raportin julkistamisesta Teknologiateollisuus toteaa, että raportin suosituksista on moni vielä toteutumatta.
”Vaikka paljon on vuoden aikana tapahtunut, vauhti ei ole tarpeeksi nopea. Maailmalla tahti on vain kiihtynyt ja Eurooppa ja Suomi ovat jäämässä jalkoihin. Digitaalisten palvelujen ja kaupan kasvu Euroopassa on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista. Eurooppaan ei ole syntynyt yhtään merkittävää Internet-toimijaa. Markkinaa hallitsevat amerikkalaiset kuten Google, Amazon ja eBay sekä viime aikoina kovasti kasvaneet kiinalaiset yhtiöt kuten Tencent ja Baidu”, toteaa ennakointihankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Nokia Oyj:n strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaava johtaja Tommi Juusela.
Juusela nostaa raportin suosituksista kolme asiaa kehityslistan kärkeen: Merkittäviä hyötyjä tulisi digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta, julkisen sektorin tuomisesta nykyaikaan ja kasvuyrittäjyyden tukemisesta.
Digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuminen toisi kasvuloikan
Digitaaliset palvelut voivat muodostaa Suomelle merkittävän kasvumahdollisuuden. Tämä kuitenkin edellyttää digitaalisten palveluiden sisämarkkinoiden luomista Euroopan unioniin. On arvioitu, että siten voitaisiin saavuttaa jopa 4 %:n bruttokansantuotteen kasvu vuoteen 2020 mennessä. EU:n laajuiset sisämarkkinat kasvattaisivat ”kotimarkkinan” kokoa ja olisivat siten iso askel kohti globaalia kauppaa.
Vaikka Suomi on luvannut edistää markkinafragmentaation poistamista säännöksiä harmonisoimalla, eräät Suomen kannat estävät sisämarkkinoiden toteutumisen todellisuudessa. Suomi ei esimerkiksi ole suostunut harmonisoimaan kuluttajansuojasäännöksiä. Teknologiateollisuus on huolestunut, että asia ei etene ja toivoo, että Suomi pystyy osaltaan tekemään kompromisseja.
Julkinen sektori on tuotava nykyaikaan
Julkisen hallinnon uudistaminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla. ICT:n hyödyntäminen yhteensopivien digitaalisten palvelujen toteuttamiseksi ei ole kuluneen vuoden aikana juuri edennyt.
Myös yliopistoreformi on edelleen kesken – joidenkin yliopistojen osalta muutokset ovat lähteneet hyvin eteenpäin, mutta toisissa muutosvastarinta on voimakasta eikä toimintakulttuuria ole saatu uudistettua toivotulla tavalla.
Yrittäjyyspolitiikasta on siirryttävä kasvuyrittäjyyspolitiikkaan
Riskirahoituksen verotusuudistus on jäänyt kesken eikä esimerkiksi ehdotusta venture capital -toimintaa hyödyttävästä uudelleensijoitetun myyntivoiton verolykkäyksestä ole toteutettu. Aikaisen riskirahoituksen puute on suurin este skaalautuvien palveluinnovaatioiden kansainvälistämisessä.
”Monen innovaation teknologinen perusta on kehitetty Euroopassa, mutta tuote on kaupallistettu ja tehty tunnetuksi Yhdysvalloissa. Esimerkkejä tästä ovat World Wide Web, WLAN ja Linux-käyttöjärjestelmä. Kaupallistamista tukevan rahoituksen puutteet aiheuttavat ”innovaatiovuotoa”, kun parhaat yritykset ostetaan pois Suomesta. Jos pystymme kehittämään suotuisan toimintaympäristön, voimme luoda menestystä myös Suomen ja Euroopan tasolla”, toteaa ryhmäpäällikkö Juha Saarnio Teknologiateollisuudesta.
Lisätietoja:
Juha Saarnio, ryhmäpäällikkö, Teknologiateollisuus ry, puh. 045 135 2688
Marja Hamilo, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 843 3448
Viitteet: Linkki raporttiin Digitaalinen Suomi 2020 - Älykäs tie menestykseen
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu- ja konsultointiala sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 500 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1