Kuluttajaliitto selvitti kesällä yleisimpien perheoikeudellisten asiakirjojen hintatasoa asianajotoimistoissa. Selvityksen mukaan esimerkiksi avioehdon hintahaitari on 200–400 euroa.
Kiinteä hinta olisi kuluttajalle selkein vaihtoehto, mutta suurin osa asianajajista tekee asiakirjat tuntitaksalla. Esimerkiksi Christian Näsmanin toimistossa Vaasassa kokeiltiin kiinteähintaisia testamentteja, mutta kokeilusta luovuttiin. Jokainen testamentti, lahjakirja ja avioehto joudutaan laatimaan yksilöllisesti, jotta asiakkaan tahto toteutuu.
– Asiakirjaan menee aina enemmän aikaa ja vaivaa kuin asiakas olettaa, Näsman sanoo.
Asiakas voi pienentää laskua valmistautumalla hyvin etukäteen, eli miettimällä oman tarpeen ja etsimällä siihen liittyvät asiakirjat.
Elämmekö jo faktojen jälkeistä aikaa?
Media on epäonnistunut tänä vuonna sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa, Elina Grundström kirjoittaa kolumnissaan. EU-vastaiset brittitabloidit maalailivat liioittelevia ja virheellisiä kauhukuvia EU:sta ennen Brexit-äänestystä. Valtameren toisella puolen taas mellastaa valheita suoltava Donald Trump, jota mediakaan ei saa kuriin. Suomessakin on näkyvissä merkkejä siitä, että tosiasioiden merkitys politiikassa on heikkenemässä. Faktapohjaisuuden ylläpitämisestä on tulossa yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista haasteista, Grundström sanoo.
Oikeuslaitokseen satsaaminen maksaa itsensä takaisin
Asianajajaliiton kesäkuussa valittu puheenjohtaja Jarkko Ruohola haluaa saada poliitikot vakuuttuneiksi siitä, että oikeuslaitokseen kannattaa satsata. Oikeusministeriön hallinnonalan osuus valtion menoista on alle prosentti.
– Oikeuslaitoksessa pitäisi olla mahdollisimman vahvat rakenteet, jotta kriisit kestetään.
Ruohola huomauttaa, että esimerkiksi Puolassa tuomarien riippumattomuus ja Islannissa asianajosalaisuus ovat vakavasti uhattuina, vaikka ne ovat Suomen kaltaisia maita.
Lue näköislehteä:
Advokaatti 4/2016
Lisätietoja:
Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, puh. 040 588 1925, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1