”Made in Finland” ei ole laadun tae, toteaa Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision haastattelussa.
Vanhan hokeman, että Suomessa ei voida kilpailla työn hinnalla, vaan tekemisen ja tuotteiden laadukkuudella, perusteet ovat heikot.
Järvinen huomauttaa, että kovimmissa kilpailijamaissa painotetaan laadun merkitystä huomattavasti suomalaisyrityksiä enemmän. Erityisen huolestuttavana hän näkee sen, että Suomessa ei panosteta laatuasioiden koulutukseen, joten alamäen voi odottaa jatkuvan.
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen painottaa Vision kolumnissaan, että uudet yritykset eivät yksin Suomea pelasta. Startup-yritykset ovat luonnostaan ketteriä. Nyt samaa vaaditaan Kososen mukaan myös perusteollisuuden yrityksiltä sekä julkiselta sektorilta. Johdolta vaaditaan uudenlaista visiota siitä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään. Tässä elinkeinorakenteen murroskohdassa Kosonen peräänkuuluttaa kykyä lähteä kokeilujen ja virheidenkin kautta viemään liiketoimintaa oikeaan suuntaan.
Teknologiateollisuuden asiantuntija Elina Moisio kaipaa palkkaukselle parempaa yhteyttä johtamiseen.
Moision mielestä kannattaisi tuottavuuden näkökulmasta arvioida, miten yrityksen palkkausjärjestelmät on kytketty osaksi johtamista. Erityisesti henkilökohtaisen palkanosan räätälöinti yrityksen omista lähtökohdista saattaa merkittävästi parantaa henkilöstön motivaatiota ja suoriutumista. Oikeudenmukaiseksi koetut palkkausjärjestelmät lisäävät myös tyytyväisyyttä ja työhyvinvointia.
"Täikin kulkee tervassa nopeammin kuin poliittinen päätöksenteko Suomessa", sanoo Bo Harald Vision haastattelussa. Suomi oli internet-ajan alussa väkilukuun suhteutettuna kärkimaa netin käytössä. "Valitettavasti olemme kärkimaita myös etumatkojen hukkaamisessa. Niin ei saa tapahtua nyt, kun olemme päässeet talousprosessien automatisoinnissa näin pitkälle", Harald toteaa. Reaaliaikainen talous parantaa tuottavuutta ja tuo miljardiluokan säästöt.
Työperäistä maahanmuuttoa vastustetaan väittämällä, että ensiksi olisi saatava töitä suomalaisille työttömille. Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen kumoaa myytin Vision Myytinmurtaja-palstalla.
Työvoiman lisääminen luo uusia työsuhteita, koska palkkojen nousuvauhti hidastuu tilapäisesti. Se parantaa yritysten kannattavuutta, jolloin ne voivat laajentaa toimintaansa ja lisätä tuotantopääomaansa. Se puolestaan johtaa siihen, että myöhemmin palkat voivat nousta nopeammin.
Vartiainen toteaa, että palkkojen tilapäisesti hitaampi nousuvauhti on samalla mekanismi, jolla myös nykyiset työttömät voidaan saada töihin. Siksi se, että maahanmuuton suosiminen jättäisi nykyiset työttömät oman onnensa nojaan, on myytti. Väitteelle ei ole Vartiaisen mielestä perusteita.
Visio 3/2013 luettavissa: http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/visio/
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 55 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1