Kymijoessa piilee valtava kalataloudellinen potentiaali. Joen alajuoksulta on kartoitettu yhteensä noin 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita, jotka ovat vain 1–2 voimalaitoksen takana. Kymijoella on jo nyt merkittävää lohen luonnonpoikastuotantoa. Tutkimusten mukaan joki pystyisi nykytilassa tuottamaan 50 000 luonnonpoikasta ja koskien kunnostustoimien jälkeen maksimituotanto olisi noin 150 000 vaelluspoikasta.
Kymijoesta saadaan vuosittain paljon arvokalaa. Saaliit ovat kuitenkin vielä suurelta osin istutusten varassa. Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen parantaminen nykyistä suuremmassa määrin on keskeinen tavoite Kymijoen kalataloutta kehitettäessä. Rakennetussa joessa padot ja voimalaitokset ovat yleensä suurin este luonnonlisääntymiselle. Nyt kuitenkin Korkeakoskelle tänä keväänä valmistunut kalaporras on osoittanut toimivuutensa, jonka lisäksi Koivukosken kalaportaat ovat viime vuosina toimineet vähintäänkin kohtuullisesti. Kalojen kulku yläosien kutualueille on siis varmistumassa.
Helikopterilla tehtävät koskikunnostukset jatkuvat
Seuraavana vuorossa on kalojen poikastuotantoalueiden kunnostukset. Kymijoella on paljon lohikalojen poikastuotantoon soveliaita koski- ja virta-alueita, joille soran kuljettaminen perinteisin kunnostusmenetelmin on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Sopivia teitä ei ole ja joki on koskialueiden kohdalla 150–350 metriä leveä. Sen sijaan soran kuljetus kunnostusalueelle helikopterilla soveltuu menetelmänä erinomaisesti leveän, syvän ja voimakasvirtaisen uoman soraistuksiin. Helikopterikunnostuksen etuja verrattuna perinteiseen kaivinkoneella tehtävään soraistukseen ovat mm. toteutuksen onnistuminen virtaamasta riippumatta, maastolle ja mm. direktiivilajeille aiheutuvat vähäiset vahingot sekä työturvallisuus.
Viime vuonna Kymijoella pilotoitiin helikopterilla tehtävät koskikunnostukset lohien ja taimenten luonnonlisääntymisen edistämiseksi. Ilmasilta-hankkeella toteutettiin 28 kutualuetta kuudella eri koskialueella. Loka-marraskuun vaihteessa 2015 tehtyjen kutuseurantojen perusteella jo ensimmäisenä kunnostuksen jälkeisenä syksynä olivat lohet löytäneet usealle uudelle kutupaikalle. Hyvien kokemusten perusteella Maa- ja metsätalousministeriö päätti myöntää Ilmasilta-jatkohankkeelle avustusta valtion kärkihankerahoituksesta. Valtion osuus hankkeen kustannuksista on 50 %. Loppuosuus kertyy Nord Stream -kaasuputken ja Kymijoen kalatalousmaksuista. Hankkeen kokonaisbudjetti on 280 000 €. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Kunnostusalueen omistajat – osakaskunnat, Metsähallitus, A. Ahlstrom Oy, Kolsin vesivoimatuotanto Oy ja Ahvionkoski Oy – ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti ja antaneet luvat kunnostustoimille.
Lisätietoja hankkeesta antaa: Kari Taimisto, Cursor Oy, puh. 040 190 2548, [email protected]
Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö vastaa Kotkan, Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien yritysneuvonnasta ja toteuttaa seudun elinkeinokehittämishankkeita. Cursor palvelee Etelä-Kymenlaakson yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia ja seudulle asettuvia yrityksiä liiketoiminnan perustamis- ja kehittämisasioissa. Toimipisteemme sijaitsevat Kotkassa Eagle-talossa E18-tien varrella ja Haminan keskustassa Raatihuoneentorilla. Cursorin omistavat seudun kunnat (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) yhdessä alueen teollisuusyritysten ja rahoituslaitosten kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1