Talouden laskusuhdanteesta huolimatta leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut positiivisesti vuodesta 2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.
Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta 2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.
Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).
Leirintämatkailuala työllistää 2567 henkilötyövuotta
Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1817 henkilötyövuotta (htv). Tyypillisin leirintämatkailija on hyvin toimeentuleva 35-49 tai 50-64 -vuotias mies tai nainen, joka on puolison tai perheen kanssa lomamatkalla. Hänen kotitaloutensa yhteenlasketut vuositulot ovat yli 60.000€. Hän yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, viettää leirintämatkoillaan 11 vuorokautta vuodessa ja ajaa niiden aikana 3518 kilometriä. Leirintämatkailun harrastajat ovat sitoutuneita harrastukseensa – jopa 92 % tutkimukseen vastanneista näkee itsensä potentiaalisena alan harrastajana tulevaisuudessa.
Suomen Leirintäalueyhdistys SLY ry on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvonta-organisaatio, jonka jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %.
SF-Caravan ry on leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii karavaanareiden, muiden leirintämatkailijoiden ja heidän muodostamiensa yhdistysten valtakunnallisena edunvalvojana.
Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen tuloksista laadittiin yksityiskohtaisempi kooste.
Lisätietoja:
Antti Saukkonen, Suomen Leirintäalueyhdistys ry, +358 440 595 931
Timo Piilonen, SF-Caravan ry, +358 50 592 6561
Kristiina Adamsson, Haaga-Helia, +358 40 488 7595
HAAGA-HELIA on yksityinen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietotekniikka, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, johdon assistenttityö, toimittajakoulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus. Haaga-Helian 10 500 opiskelijaa luo työelämäverkostoja jo opiskeluaikanaan. Opiskelijoita tukee liki 650 työntekijän korkeatasoinen kansallinen ja kansainvälinen osaaminen.
Estonian Business School (EBS) perustettiin vuonna 1988. Se on kasvanut yhdeksi suurimmista yksityisistä yliopistoista kansainvälisen liiketalouden, yrittäjyyden ja johtamisen alalla. EBS kansainvälistyy jatkuvasti – yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden ja vierailevien professorien määrä kasvaa, ja englanninkielinen opetus tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisille opiskelijoille.
Vuonna 2011 EBS perusti kampuksen Helsinkiin Ruoholahdessa sijaitsevaan Technopolikseen. EBS Helsingissä on mahdollista opiskella niin kandidaatti- kuin maisteriopintoja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1