Rikkakasvien torjunta-ainekestävyys ei ole vielä laaja ongelma Suomessa, mutta meilläkin on jo näyttöä kestävistä rikkakasvipopulaatioista. Vuosia jatkuvan toistuvan pienannosherbisidien käytön seurauksena resistenssi voi levitä. Jarkko Anttonen on käsitellyt resistenssin leviämistä ja ennaltaehkäisyä opinnäytetyössään. Anttonen valmistuu kesäkuussa agrologiksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta.
Riski kestävien rikkakasvikantojen kehittymiselle on olemassa silloin, kun käytetään toistuvasti samaan vaikutustaparyhmään kuuluvia herbisidejä useiden vuosien ajan. Suurin riski on sellaisilla herbisideillä, joilla on vain yksi vaikutuskohde kasvissa. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon käytetyt ALS- ja ACCase-inhibiittorit.
Valmisteiden vuorottelu ja viljelykierto avuksi
Resistenttien rikkakasvikantojen kehittymisen estämiseksi ei tulisi käyttää pienannosherbisidejä toistuvasti 3–5 vuotta kauemmin. Viljanviljelyssä vaihtoehtoisia herbisidejä ovat Oxitril, fluroksipyyri-valmisteet, kuten Ariane S ja Starane XL, sekä fenoksihapot MCPA:ta lukuun ottamatta.
Resistenssin ennaltaehkäisemiseksi tulee välttää viljelyn monokulttuuria. Monipuolinen viljelykierto mahdollistaa laajemman torjunta-ainevalikoiman. Kemiallisen torjunnan tarvetta tulee vähentää käyttämällä rikkakasvien torjumiseen ei-kemiallisia menetelmiä, kuten kyntöä.
Lisätiedot
Jarkko Anttonen, p. 050 541 9038 tai sp. j.anttonen89(a)gmail.com.
Koko työ luettavissa ammattikorkekaoulujen Theseus-verkkokirjastossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275308
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1