Investoineen maitotilan yrittäjien pitää olla virkeimmillään, kun lehmät päästään siirtämään uuteen navettaan. Näin voi tiivistää 13 keskisuomalaisen ja eteläpohjalaisen maitotilan haastatteluaineiston tulokset. Selvitys tehtiin osana laajempaa Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hanketta, jonka rahoittaa Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelma.
Aihetta on tutkittu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa. Tutkimus on tehty JAMKin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Toteutukseen ovat osallistuneet myös Osuuskunta Maitosuomi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Keski-Suomi.
– Maitotilan toiminnan kannalta on tärkeää suunnata jo investoinnin suunnitteluvaiheessa riittävästi resursseja navetan valmistumisen jälkeiseen aikaan. Silloin aloitetaan uusien laitteiden käytön opettelu käytännössä, poi’itetaan investoinnin koosta riippuen jopa useita kymmeniä lehmiä ja hiehoja hyvin lyhyessä ajassa. Hoidettavana ovat myös kasvava lypsyssä oleva lehmämäärää vielä vakiintumattomilla työrutiineilla sekä tilan navetan ulkopuoliset toiminnot, JAMKin projektipäällikkö Sanna Ahonen luettelee.
Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, tulee panostaa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Eläinmäärän lisäys, kasvinviljelytoimenpiteiden suunnittelu ja rakennuttaminen tulisi nähdä tilan näkökulmasta kokonaisuutena.
Lisäyssuunnitelman tulisi olla tilakohtainen ja realistinen. Nopeaan lypsylehmämäärän kasvattamiseen täyteen karjakokoon päästään vain ostamalla eläimiä. Maidontuottajan on ratkaistava eläinaineksen hankinnan ja vajaatäyttöisen navetan välisen kustannustarkastelun optimointiongelma. Rakennusvaiheen aikaiset tuotanto-olosuhteet sekä sopeutuminen uuden navetan olosuhteisiin aiheuttavat lypsylehmille stressiä, mikä näkyi tilojen mukaan tuotostasoissa.
Yhtenä eläinten stressiä lievittävänä tekijänä osa tiloista nosti esiin rehustuksen pitämisen mahdollisimman samankaltaisena koko rakennuttamisvuoden. Joillain tiloilla oli kokeiltu hyvin tuloksin säilörehuruokintaa, jossa rehukomponentit eivät olleet juurikaan muuttuneet vuoden aikana.
Rakennuttamissyksyn peltotöiden ja rakentamiseen liittyvien omien töiden ajoitus pitää harkita tarkoin. Tärkeänä maidontuottajat pitivät realismia oman käytettävissä olevan työmäärän ja osaamisen arvioinnissa. Kun rakennuttamisprojektit seuraavat toinen toistaan kehittyvällä maitotilalla, maidontuottajista osa nosti esiin oman paikkakunnan rakennuttamis- ja rakentamisammattilaisten merkityksen, joka korostuu isojen yksiköiden huolto- ja korjaustilanteissa varsinaisen rakentamisen jälkeen.
Hankkeen tuotoksena on syntynyt laaja tutkimus maidontuottajien verkostoitumisesta, jonka mukaan yhteistyötä tekevät maidontuottajat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä. Yhteistyö tuo taloudellista hyötyä, kohtuullistaa työmäärää, lisää vapaa-aikaa ja parantaa työviihtyvyyttä. Tutkimustulosten pohjalta on laadittu myös käsikirja, joka sisältää keskeiset seikat, joita tarvitaan yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä.
Hankkeen loppuseminaarit pidetään ma 17.11.2014 klo 9.30-15 JAMKin Tarvaalan toimipisteessä Saarijärvellä ja 18.11.2014 klo 9.30-15 SeAMK:n Ilmajoen toimipisteessä.
Lisätietoja:
Sanna Ahonen, projektipäällikkö, 040 354 7400, [email protected] sekä Jyrki Kataja, asiantuntija, 040 5661034, [email protected], Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Pauliina Hietalahti
Tiedottaja
FM, Communication Specialist
+358 50 433 8011
[email protected]
www.jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | JAMK University of Applied Sciences
Rajakatu 35 | FI-40200 Jyväskylä, Finland
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1