EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuollon ja hammashoidon palveluihin, peruskouluihin sekä julkiseen liikenteeseen. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 – 100, missä 75 on hyvä taso. Tänä vuonna yksityisen sektorin terveyspalvelut parantavat tulostaan ja kurovat entistä suuremman etumatkan suhteessa julkisiin palveluihin. Suomalaisten peruskoulujen ja julkisen liikenteen arvosanat tänä vuonna ovat hyvällä tasolla.
Julkisen terveydenhuollon saama arvosana laskee selvästi viime vuodesta. Yksityisen puolen potilaat taas ovat entistä tyytyväisempiä saamaansa terveydenhuoltoon kokonaisuutena, ja antavat yksityisille hoitolaitoksille erinomaisen arvosanan. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä hammashoidon puolella: yksityisten palveluntarjoajien asiakkaat ovat tänä vuonna todella tyytyväisiä, ja julkisen sektorin arvosana putoaa viime vuoden hyvältä tasolta tyydyttävälle.
Tästä huolimatta julkinen sektori ylittää potilaidensa odotukset terveydenhuollossa että hammashoidossa sekä hoidon laadun ja palvelun osalta, kun taas yksityinen terveydenhuolto onnistuu ylittämään odotukset ainoastaan palvelulaadun osalta. Molempien sektorien terveydenhuoltolaitokset parantavat myös tänä vuonna tuloksiaan imagon ja rahalle tuottamansa vastineen kohdalla. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan selvä yhteys iän ja tyytyväisyyden välillä: mitä vanhempi vastaaja, sen tyytyväisempi hän on saamaansa terveydenhuoltoon ja hammashoitoon.
Pienillä kunnilla heikoimmat terveyspalvelut
”Tutkimuksessa huomattiin pienillä, alle 20 000 asukkaan paikkakunnilla asuvien vastaajien olevan kaikkein tyytymättömimpiä julkisiin terveyskeskus- ja sairaalapalveluihin. Näiltä vastaajilta julkinen sektori sai indeksin arvoksi 67,9, joka alittaa selvästi valtakunnallisen tason”, kertoo EPSI Finlandin toimitusjohtaja Mats Nybondas. ”On mielenkiintoista seurata, tasoittuvatko julkisten terveyspalveluiden tyytyväisyyserot kun uudet sotealueet tulevaisuudessa pääsevät aloittamaan toimintansa”, Nybondas jatkaa.
Naiset ovat miehiä kriittisempiä julkisen terveydenhuollon suhteen
Tyytyväisyystutkimuksessa havaitaan naisten antavan julkiselle terveydenhuollolle selvästi heikompia arvosanoja kuin miehet. Sen sijaan suomalaiseen hammashoitoon ylipäätään naiset ovat paljon miehiä tyytyväisempiä. Myös peruskoulujen kohdalla on nähtävissä sama ilmiö kuin hammashoidossa: paremmat arvosanat tulevat naisilta.
Suurten paikkakuntien peruskoulut pärjäävät parhaiten
Peruskoulujen tyytyväisyysarvosana valtakunnallisella tasolla pysyy vakaana viime vuodesta. Tämän vuoden tulos (77,3) ilmaisee hyvää tasoa. ”Näihin lukuihin vaikuttavat opetuksen laadun lisäksi esimerkiksi luokkakoot sekä mahdolliset sisäilmaongelmat ja niiden käsittely. Selvästi tämänkaltaiset resurssihaasteet eivät ole toistaiseksi päässeet romahduttamaan suomalaisten mielikuvaa peruskoulujen tasosta”, Nybondas toteaa.
Yli 200 000 asukkaan paikkakunnilla peruskoulujen saama arvosana (79,0) on jo erinomaisen rajoilla. ”Julkisessa keskustelussa käsitelty huoli vieraskielisten oppilaiden osuudesta ei näissä tuloksissa näy - suurilta paikkakunnilta, joihin ulkomaalaistaustainen väestö on keskittynyt, löytyvät myös peruskoulupalveluihinsa tyytyväisimmät vastaajat”, huomauttaa Nybondas.
Lisätietoja tutkimuksesta löytyy: www.epsi-finland.org
Haastatteluita varten:
Mats Nybondas, tj EPSI Finland
09-4730 3551
[email protected]
EPSI Finland tutkii vuosittain asiakkaiden tyytyväisyyttä 15 toimialalla. Tutkimustieto kerätään puhelinhaastatteluin, ja tulokset jaetaan medialle, kuluttajille ja yrityspäättäjille. Asiakkaiden kuuntelu on avain yrityksen menestykseen, ja analyysiä hyödynnetään laajasti liiketoiminnan kehittämiseen, jotta suomalaisten asiakastyytyväisyys parantuisi entuudestaan. Tätä tutkimusta varten EPSI Rating haastatteli noin 1000 vastaajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/-2 indeksiyksikköä suuntaansa.
Terveydenhuollon tyytyväisyystrendi.jpg
Koko: 0,02 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 484x292Terveydenhuollon tyytyväisyystrendi.jpg
Koko: 0,02 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 484x292EPSI Rating on kansainvälinen analyysimenetelmä, joka mittaa liiketoimintojen ja organisaatioiden aineetonta pääomaa. Benchmark-tutkimuksia tehdään yli 30:llä eri liiketoiminta-alueella. Säännölliset mittaukset aloitettiin Ruotsissa vuonna 1989 ja vuonna 1999 toimintaa laajennettiin EU-komission aloitteesta koskemaan useita Euroopan maita. Tutkimuksien indeksit ovat vertailukelpoisia vastaaviin USA:ssa ja useassa Kaukoidän maassa.
www.epsi-rating.com www.epsi-finland.org
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1