Reserviläisliitto ei hyväksy kertausharjoitusten leikkaussuunnitelmia. Säännöllinen ja määrällisesti riittävä kertausharjoituskoulutus on tärkeää puolustusjärjestelmämme toimivuuden ja uskottavuuden kannalta. Mikäli kertausharjoituskoulutusta vähennetään nyt esitetyllä tavalla, heikentää tämä sodan ajan joukkojemme toimintakykyä.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 350.000 henkilöä. Koska näistä joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, on kertausharjoituskoulutuksen vähentämisellä suora vaikutus puolustusvalmiuteemme. Mitä pienempi osa sodan ajan joukoistamme kutsutaan vuosittain kertausharjoituksiin, sitä alhaisempi puolustusvalmius Suomella on.
Kuluvana vuonna kertausharjoituksiin osallistuu noin 25.000 reserviläistä. Todellinen koulutustarve olisi noin 70.000 reserviläistä, jolloin jokainen reserviläinen osallistuisi kertausharjoitukseen viiden vuoden välein. Nykyisellä koulutustahdilla väliä kertyy nyt 14 vuotta mikä on aivan liian pitkä aika.
Kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä, sillä siitä aiheutuva kustannus on vain noin 20 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä kustannus on vain murto-osa yli 2,8 miljardin euron suuruisesta puolustusbudjetistamme.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan valtion ensi vuoden talousarvioesitys, jossa puolustusmäärärahat ovat laskemassa 3,5 miljoonaa euroa. Reserviläisliitto on eduskunnalle keskiviikkona antamassaan lausunnossa todennut, että puolustusbudjetin käsittelyn lähtökohtana tulisi pitää puolustusvoimille määrättyjä tehtäviä ja niiden tärkeysjärjestystä.
Puolustusvoimille on määrätty kolme tehtävää, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä kotimaan puolustus, virka-apu muille viranomaisille sekä kansainväliset tehtävät. Puolustusvoimilta edellytettävät säästöt tuleekin tehdä niin, että niiden vaikutus kotimaan puolustuksen järjestämiseen on mahdollisimman pieni.
Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva budjettiesitys ei ole tämän tärkeysjärjestyksen mukainen, sillä esim. kansainvälisen toiminnan budjettia esitetään nostettavaksi samaan aikaan kuin kotimaan puolustuksen järjestämiseen esitetään käytettäväksi nykyistä vähemmän rahaa.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 354 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on yli 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä. Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa. Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1