On vuosi 1915. Ensimmäinen maailmansota on syttynyt elokuussa 1914 ja Venäjän armeija taistelee itärintamalla Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan. Uhka Saksan mahdollisesta hyökkäyksestä Suomen halki Pietariin lisää huolta pääkaupungin puolustuksesta. Sitä turvaamaan aletaan Sisä-Suomeen rakentaa puolustuslinjoja, joista läntisin, ensimmäinen puolustuslinja, kulkee Pohjois-Savon kautta.
Kuopion museon näyttely vie katsojan ajassa 100 vuotta taaksepäin ja näyttää hetken juoksuhaudassa. On vuosi 1915. Ensimmäinen maailmansota on syttynyt elokuussa 1914 ja venäjän armeija taistelee itärintamalla Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan. Uhka Saksan mahdollisesta hyökkäyksestä Suomen halki Pietariin lisää huolta pääkaupungin puolustuksesta. Sitä turvaamaan aletaan Sisä-Suomeen rakentaa puolustuslinjoja, joista läntisin, ensimmäinen puolustuslinja, kulkee Pohjois-Savon kautta.
TERVETULOA TUTUSTUMAAN NÄYTTELYYN!
Lisätietoja: Intendentti Tanja Tenhunen
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
puh. 044-718 2615
sposti: [email protected]
Tiedotteeseen liittyy lyhyt teksti itse muokattavaksi.
Näyttelykuvia on osoitteessa http://kuopionmuseo.fi/press
Näyttelyyn liittyy arkeologi John Lagerstedtin luento ”Suomen linnoittaminen ensimmäisen maailmansodan aikana”. Luento pidetään Kuopion museossa 22.4.2015 klo 17 yhteistyössä Kuopion Isänmaallinen Seura ry kanssa.
Näyttelyä esitellään yhden ilmiön tai esineen kautta Kulttuurivartissa 19.2.
Keväällä järjestetään retki Tervon Vallikankaan kenttälinnoitteille.
Sata vuotta sitten, kannaksille ja merkittävien teiden ja rautatielinjojen varsille, kaivetut kenttälinnoitteet juoksuhautoineen, ampumapesäkkeineen ja suojahuoneineen, näkyvät yhä maastossa. Aika on tosin tehnyt tehtävänsä ja haudat ovat mataloituneet ja suojahuoneet romahtaneet vuosikymmeniä sitten. Ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet suojeltiin muinaismuistolailla (295/1963) vuonna 1971 kiinteinä muinaisjäännöksinä, muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Näin niiden toivotaan säilyvän vielä tulevillekin sukupolville ja kertovan omalta osaltaan tarinaa ensimmäisen suursodan tapahtumista Suomessa.
Pohjois-Savon alueelta tunnetaan arkistotietojen perusteella viisi paikkaa, joihin on rakennettu linnoitteita. Aivan maakunnan rajan tuntumasta, Konnevedeltä tunnetaan lisäksi kaksi linnoitettua kohdetta. Kenttälinnoitettuja kohteita löytyy todennäköisesti enemmän. Kulttuurihistoriallinen museo toivoo yhteydenottoja mahdollisista havainnoista, jotta tiedot Sisä-Suomen linnoitustöistä täydentyisivät.
Saksa julisti sodan Venäjälle elokuun 1. päivänä 1914. Odotettua suurhyökkäystä Pietariin ei tullut Saksan keskittäessä joukkojaan länsirintamalle. Venäjälle jäi aikaa jatkaa jo aikaisemmin alkaneita linnoitustöitä Suomenlahden rannikolla. Sotateollisuus käynnistyi Suomenkin alueella tarjoten linnoitustöiden lisäksi työpaikkoja. Venäjä oli lakkauttanut Suomen sotaväen 1900-luvun alussa ja vastasi näin Suomen suuriruhtinaskunnan puolustuksesta. Tuhansia suomalaisia osallistui kuitenkin ensimmäiseen maailmansotaan niin Venäjän armeijan kuin Saksan ja Britanniankin riveissä.
Sodan ensimmäiset kuukaudet olivat tuhoisia kaikilla rintamilla. Sarjatulta ampuvia aseita, konekiväärejä, oli käytetty jo Venäjän ja Japanin välisessä sodassa sekä Balkanin sodissa 1900-luvun alkupuolella. Niiden todellista tuhovoimaa ei kuitenkaan täysin ymmärretty maailmansodan alkaessa. Euroopan kiristynyt poliittinen tilanne oli lisännyt kilpavarustelua ja aseteollisuus oli tuottanut suuret määrät konekiväärejä käytettäväksi niin hyökkäyksiin kuin puolustuksenkin tueksi.
Juoksuhaudat tarjosivat suojaa sotilaille armottomassa konekivääri- ja tykistötulessa ja mahdollistivat joukkojen sijoittumisen lähelle vihollisen etulinjaa. Sodan pysähtyessä asemasodaksi, kenttälinnoitteet kasvoivat erityisesti länsirintamalla suuria maa-alueita peittäviksi verkostoiksi. Vihollisen etulinjan eteen kaivettiin lukuisia taisteluhautalinjoja ja niiden välille yhdyshautoja, joita pitkin liikkuminen tapahtui. Sisä-Suomen puolustusasemat koostuvat vain yhdestä tai muutamasta taisteluhautalinjasta, mutta niissä on nähtävissä samat kenttälinnoitteiden rakenteet kuin muualla itärintamalla. Tervon Vallikankaan kolmesta puolustusasemasta koostuva tukikohta on merkitty opastaululla ja sinne on raivattu polku tutustumista varten. Toinen helposti vierailtava kohde Kuopion tuntumassa on Siilinjärven Toivalassa, Hanhimäen rinteille kaivettu tukikohta.
ensimmäiselläpuolustuslinjalla_juliste.jpg
Koko: 1,31 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1732x2598ensimmäiselläpuolustuslinjalla_juliste.jpg
Koko: 1,31 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1732x2598ensimmäiselläpuolustuslinjalla_kuva1.jpg
Koko: 0,51 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 796x1732ensimmäiselläpuolustuslinjalla_kuva1.jpg
Koko: 0,51 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 796x1732ensimmäiselläpuolustuslinjalla_kuva2.jpg
Koko: 1,97 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1240x1732ensimmäiselläpuolustuslinjalla_kuva2.jpg
Koko: 1,97 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1240x1732© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1