Tarkka tieto pyöräilyreiteistä, nopeuksista ja pyöräilijöiden tekemistä valinnoista helpottaa jatkossa pyöräliikenteen suunnittelua. Asiakkaita palvelevat suunnitteluratkaisut ja oikein kohdennetut investoinnit edellyttävät pyöräilyä palvelevia tutkimusmenetelmiä, jotka auttavat samalla nostamaan pyöräilyn asemaa kulkutapana.
Liikenteen suunnittelussa, ennustamisessa ja vaikutusarvioinnissa on ollut vuosikymmeniä käytössä matemaattisia liikennemalleja, jotka ovat eniten keskittyneet moottoriajoneuvoihin. Kolmessa tutkimushankkeessa kehitettiin vähemmälle huomiolle jääneen pyöräliikenteen mallinnusmenetelmiä.
Kaupunkirakenteella ohjataan pyöräilyn kysyntää
Ensimmäisessä hankkeessa tarkasteltiin pyöräilyä ja sen kysyntää osana Lahden kaupungin yleiskaavan vaikutusarviointia. Hankkeessa käytetyn mallin keskeisenä lähtötietona olivat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän YKR:n maankäyttötiedot. Malli simuloi yksittäisten talouksien ja yksilöiden liikkumiskäyttäytymistä. Tarkastelun tuloksena todettiin, että laaditun liikkumisennusteen perusteella pyöräliikenteen verkoston ja yhteyksien kehittäminen ei näytä kompensoivan kaupunkirakenteen laajenemisesta aiheutuvaa haittaa.
Investoinnit oikeisiin kohteisiin
Toisessa hankkeessa tutkittiin väylien laadun vaikutusta pyöräilyn reitinvalintaan. Pyöräilyn nopeuksia ja reitinvalintaa tutkittiin Suomessa laajasti käytössä olevalla Emme -liikenne-ennusteohjelmistolla. Työssä tehtiin myös haastattelututkimus pyöräilyn laatutekijöistä sekä kenttämittauksia nopeuksista. Tarkastelut Oulussa, Rovaniemellä, Kokkolassa ja Joensuussa osoittivat, että malleja voidaan kehittää hyviksi työkaluiksi pyöräilyn pääreittien priorisointiin ja yleensäkin pyöräilyn matka-aikojen arviointiin. Liikennemallilla voidaan myös simuloida pyöräliikennettä reittikohtaisesti, jolloin saadaan tietoa investointien kohdentamiseen.
Reittitiedot avainasemassa
Kolmannessa tutkimushankkeessa hyödynnettiin GPS-mittauksia pyöräilyn nopeuksien ja viivytyksien arvioinnissa Jyväskylän kaupunkiseudulla. Työssä saatiin runsaat 470 hyväksyttyä mittauskertaa. Mitattujen keskinopeuksien ja viivytysten perusteella laadittiin katujen ja liittymien luokittelu. GPS-mittaukset osoittautuivat toimivaksi tavaksi saada tietoa pyöräilijöiden reiteistä.
Tutkimushankkeet saivat kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukevaa T&K-rahoitusta, jossa rahoittajina olivat Liikenneviraston lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä kohdekunnat. Kolme hanketta on raportoitu yhteisjulkaisuna Liikenneviraston julkaisusarjassa.
Tutkimusraportti: Mallinnusmenetelmiä pyöräliikenteen suunnitteluun ja arviointiin, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 21/2016
Lisätiedot:
Harri Lahelma, liikenneasiantuntija, Liikennevirasto puh. 029 534 3963
Tytti Viinikainen, asiantuntija, kestävä liikkuminen, Liikennevirasto puh. 029 534 3920
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
www.liikennevirasto.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1