Seniorikuljettajat näyttävät pärjäävän hyvin liikenteessä selviää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin yli 65-vuotiaiden autoilijoiden liikennemenestystä ja -kokemuksia.
Seniorikuljettajista yli 95 % ajaa ilman liikennevahinkoja ja -rangaistuksia. Tosin yli 90-vuotiaiden kuljettajien joukossa sekä liikennevahingot ja -rangaistukset ovat hieman yleisempiä kuin 65–89-vuotiailla, mutta myös he näyttävät selviytyvän liikenteessä paremmin kuin ensimmäistä vuottaan ajavat uudet kuljettajat.
Vahinkojen ja rangaistusten suhteuttaminen niiden vakavuuteen osoittaa myös, että seniorikuljettajat selviytyvät ryhmänä liikenteessä tasaisen hyvin. Vasta yli 90-vuotiaiden ikäkuskien kohdalla on nähtävissä jyrkkenevää laskua liikenteessä selviämisessä, mutta vielä tällöinkin sattuneiden vahinkojen ja saatujen rangaistusten määrät näyttävät olevan uusia kuljettajia pienemmät. Sama tulos on nähtävissä, kun vahingot ja rangaistukset suhteutetaan ajettuihin kilometreihin.
”Seniorikuljettajat ovatkin varsin heterogeeninen joukko”, toteaa Trafin tutkimusjohtaja Sami Mynttinen: ”Suurin osa ikääntyneistä kuljettajista ajaa hyvin, mutta yli 90-vuoden ikään ehtineiden joukossa yksilöiden välinen vaihtelu ajovalmiuksissa kasvaa. Olisikin tärkeää tunnistaa heikommin liikenteessä selviytyvät seniorikuljettajat eikä käsitellä ikääntyneitä kuljettajia yhtenäisenä joukkona.”
Tutkimuksessa kartoitettiin myös mitä keinoja ikäkuljettajat käyttävät liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Tavallisempia keinoja olivat ne, joita voi käyttää omatoimisesti, kuten oman ajokunnon tarkkailu, vaikeiden olosuhteiden välttäminen ja taukojen lisääminen. Harvinaisempia taas olivat toisten apuun pohjaavat keinot, kuten koulutukseen osallistuminen tai lääkärin neuvojen hyödyntäminen, sekä erilaisten apuvälineiden hankinta.
Seniorikuljettajien vuosittaiset ajomäärät vaihtelivat hyvinkin paljon yksilöstä toiseen. Osalle ajokilometrejä kiertyy kymmeniä tuhansia, osalle vain kymmeniä vuodessa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ajomäärät pienenevät iän myötä. Seniorikuljettajat käyttävät omaa autoa eniten asiointi- ja kauppamatkoihin sekä mökkimatkoihin.
Trafin toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin automaattivaihteisen auton tuomaa hyötyä niille ikäkuljettajille, jotka olivat palaamassa pitkän tauon jälkeen auton rattiin. Suomessa käytössä olevista autoista valtaosa on manuaalivaihteisia.
Tutkimukseen osallistuneiden subjektiivisen kokemuksen mukaan näytti siltä, että automaattivaihteinen auto helpottaa selvästi ajamisen uudelleen aloittamista ja keskittymistä muuhun liikenteeseen, mutta ajovirheitä ja turvamarginaaleja tarkasteltaessa ero ei kuitenkaan ollut niin selvä. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että automaattivaihteista on erityisesti hyötyä, jos ajotaitoa rakennetaan uudestaan pitkän ajamattomuuden ja vähäisen aikaisemman ajokokemuksen jälkeen.
Tulevien vuosikymmenten aikana suomalaisten ikärakenne muuttuu huomattavasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät ikääntyneiden ryhmään. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan 65-vuotiaiden osuuden Suomen väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Euroopan komission mukaan yli 75-vuotiaiden kuljettajien liikenteeseen liittyvä kuolemanriski on yli viisi kertaa keskimääräistä korkeampi ja loukkaantumisten määrä kaksinkertainen. WHO:n tilastojen mukaan Euroopassa kuolee liikenneonnettomuuksissa vuosittain 27 000 ikäihmistä.
Tulevaisuudessa on myös todennäköistä, että ajokortista luopuminen siirtyy aiempaa myöhemmälle iälle. Iäkkäiden terveydentilan on jatkossakin ennakoitu paranevan, jolloin elämäntavat ja liikkumistottumukset suosivat auton käyttöä. Yli 74-vuotiaiden ajokortin haltijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Eniten kasvaa naispuolisten seniorikuskien määrä.*
*Kalenoja, Tiikkaja & Kallberg: Henkilöauton ajo-oikeuden haltijat. Ennuste henkilöauton ajo-oikeuden haltijoiden jakaumasta vuosille 2010-2040. Ajoneuvohallintokeskus AKEn tutkimuksia ja selvityksiä 13/2008.
Seniorikuljettajien seurantaindeksi 2010 -tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin nettisivuilta osoitteesta www.trafi.fi/tutkimukset. Tutkimus on toinen osa seurantatutkimusten sarjaa, jossa seniorikuljettajien liikennemenestystä mitataan samoilla indekseillä satunnaisotoksen avulla vuosittain. Indeksit on muodostettu niin, että tuloksia on mahdollista vertailla sekä uusien kuljettajien liikennemenestykseen että muiden Pohjoismaiden vastaaviin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen on tehnyt professori Valde Mikkonen Valmixa Oy:stä.
Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen? Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla -tutkimus löytyy niin ikään Trafin tutkimussivuilta www.trafi.fi/tutkimukset. Tutkimuksen ovat toteuttaneet professori Heikki Summala tutkimusryhmineen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen liikennetutkimusyksiköstä.
tutkimusjohtaja Sami Mynttinen, Trafi, puh. 020 618 5555, sami.mynttinen(at)trafi.fi
professori Valde Mikkonen, Valmixa Oy, puh. 040 718 6315, valmixa(at)kolumbus.fi (Seniorikuljettajien seurantaindeksi -tutkimus)
professori Heikki Summala, Helsingin yliopisto, puh. 09 1912 9420, heikki.summala(at)helsinki.fi (Ajamaan uudelleen pitkään tauon jälkeen -tutkimus)
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä. www.trafi.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1