Pyöräilijöiden näkyvyys liikenteessä tulee entistä ajankohtaisemmaksi syksyn ja päivien lyhenemisen myötä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tekemän valvontakampanjan mukaan polkupyörien suurimmat turvallisuusepäselvyydet löytyivät heijastimista, kelloista ja jarruista. Heijastinpuutteita taas oli kaikissa tarkastetuissa, lasten kuljettamiseen tarkoitettuissa polkupyörän perävaunuissa.
Pyöräilykypärä jää matkasta usein yläkouluikäisenä. Nuorten näkökulmasta asiaa tarkastelevassa tutkimuksessa painotettiin, että kulttuurimuutos pyöräilykypärän käytössä on mahdollista vasta, kun asiaa lähestytään laajasti nuorten maailmasta käsin.
Trafi tarkasti Suomessa myytävien polkupyörien turvallisuutta. Valvontakampanjassa käytiin läpi kattava otos kaikista Suomessa myynnissä olevista pyöristä. Kampanja ei koskenut nettikauppaa.
Valvontakäyntejä suoritettiin 16 eri liikkeeseen. Tarkastettuja pyöriä kiertyi 52 eri merkiltä yhteensä 61 kappaletta. Epäselvyyksiä löytyi suurimmasta osasta tarkastettuja pyöriä. Epäselvyydet koskivat heijastimia, soittokelloja ja jarruja.
Kaikista tarkistetuista polkupyörän perävaunuista löytyi epäselvyyksiä heijastimista. Näitä lasten kuljettamiseen tarkoitettuja perävaunua tarkistettiin 8 eri merkiltä yhteensä 9 kappaletta.
Jälleenmyyjille on lähetetty selvityspyynnöt havaituista turvallisuuspuutteista. Havaitut epäselvyydet eivät vielä tarkoita, että pyörissä tai perävaunuissa olisi turvallisuuspuutteita, vaan kyse voi olla vain puuttuvasta merkinnästä. Esim. jarruista tulisi löytyä standardimerkintä EN 14764 ja jos tätä merkintää ei löydy, niin valmistajan pitää antaa todistus siitä, että jarrut täyttävät kuitenkin tämän standardin vaatimukset.
Kampanjan tarkoituksena oli tarkistaa täyttävätkö markkinoilla olevat polkupyörät ja niiden perävaunut lainsäädännön esittämät vaatimukset ja ovat näin liikennekäyttöön turvallisia.
Varsinkin teini-ikäiset alkavat usein lipsua pyöräilykypärän käytöstä. Trafi teetti kokeilevan tutkimuksen Aalto-yliopistolla siitä, miten pyöräilykypärän käyttöä voisi lisätä nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa pyrittiin etsimään vaihtoehtoja pakkokeinoille, esim. lakiin säädetylle pyöräilykypäräpakolle tai sakkorangaistukselle.
Tutkimuksessa tehtiin kymmenkunta erilaista testitapahtumia sekä kartoitettiin, mitkä asiat voisivat kannustaa kypärän käyttöön. Esim. pyörärata-prototyypillä tehtiin näkyväksi liikenteen yllätyksellisyys ja pyöräilykypäränarikalla lisättiin näkyvyyttä nuorten tapahtumissa. Pyöräilykypäröitä vietiin myös nuorten suosimiin liikkeisiin, jossa niitä sai sovittaa ja kommentoida.
Tutkimuksen mukaan nuoriin tulisikin vaikuttaa nuorten kulttuurin eri osa-alueiden kautta. Positiivinen kulttuurimuutos pyöräilykypärän käytössä tulee mahdolliseksi vain huomioimalla nuorten maailma kokonaisvaltaisesti.
Kuinka luodaan nuorten pyöräilykypärän käyttöä edistävä kulttuurinmuutos. Uusia keinoja vaikuttaa asenteisiin –tutkimus löytyy kokonaisuudessaan Trafin julkaisut-sivuilta www.trafi.fi/julkaisut2012.
Pyöräily on kävelyn ohella kestävän ja ympäristöystävällisen liikennepolitiikan mukainen liikkumistapa, joka edistää tasa-arvoisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Kaikilla ei ole käytettävissä omaa autoa tai toimivaa julkista liikennettä, joten paikasta toiseen tulee päästä myös jalan tai polkupyörällä. Pyöräily edistää merkittävästi myös hyvinvointia ja terveyttä.
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on tehty vuoteen 2020 tähtäävä valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia. Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 300 miljoonaa lisämatkaa. Saman verran matkoja pitäisi vähentyä lyhyistä henkilöautomatkoista.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna polkupyöräonnettomuuksissa menehtyi 19 henkilöä, loukkaantuneita oli 942. Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa on menehtynyt 5 henkilöä ja loukkaantunut 259. Loukkaantuneiden osalta polkupyöräonnettomuustilastot eivät ole kattavia, sillä kaikki tapaukset eivät tule viranomaisen tietoon.
Liikenneonnettomuuksein tutkijalautakuntien mukaan polkupyöräonnettomuudet tapahtuvat yleensä taajamissa. Vuonna 2010 kuolemaan johtaneista polkupyöräonnettomuuksista 41 % oli yhteenajoja samaan suuntaan kulkeneiden ajoneuvojen kanssa. Muita yleisiä onnettomuustyyppejä olivat risteysonnettomuudet (26%) ja polkupyöräilijän yksittäisonnettomuudet (26%).
EU:n viranomaisten yhteisen CARE-onnettomuustietokannan mukaan Suomi sijoittuu polkupyöräkuolemissa EU-maiden keskikastiin.
Pyöräilijä voi parantaa näkyvyyttään erinomaisesti heijastinliivillä. Myös pyörän valojen ja heijastimien tulee olla kunnossa.
Mitä tulee varmistaa ennen kuin ostaa polkupyörän: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1364/trafi_kaynnistaa_polkupyorien_ja_niiden_peravaunujen_markkinavalvontakampanjan
Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020: http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1243726
Lisätietoja:
ylitarkastaja Mika Loponen, puh. 020 618 5535, etunimi.sukunimi(at)trafi.fi (markkinavalvonta)
osastonjohtaja Sami Mynttinen, puh. 020 618 5555, etunimi.sukunimi(at)trafi.fi (tutkimus)
erityisasiantuntija Anders Granfelt, 020 618 6641, etunimi.sukunimi(at)trafi.fi (tilastot)
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmän viranomaistehtävistä. www.trafi.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1