Hinta on edelleen tärkein auton valintaan liittyvä ominaisuus selviää Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten autoiluun ja sen ympäristöystävällisyyteen liittyviä mielipiteitä kyselytutkimuksen avulla.
Ympäristöystävällisyys tai matalat päästöarvot sen sijaan vaikuttivat vain harvalla auton valintaan. Kolmannes ilmoitti, etteivät ne vaikuttaneet lainkaan. Asiassa ei ole tapahtunut muutosta koko seuranta-aikana. Tutkimus tehtiin nyt viidennen kerran.
Vastaajista 57 % kuitenkin katsoi, että ajoneuvoveron muutos ympäristö- eli CO2-perusteiseksi on jo vaikuttanut tai tulee jatkossa vaikuttamaan heidän autonvalintaansa joko merkittävästi tai jonkin verran.
”Tutkimuksen perusteella näyttääkin siltä, että ajoneuvoverotuksen ympäristöohjaavuutta lisäämällä ihmisten kulutuskäyttäytymisellä olisi potentiaalia muuttua ympäristöystävällisempään suuntaan”, toteaa Trafin ympäristöjohtaja Katja Lohko-Soner.
Autoiluun ollaan valmiita käyttämään entistä enemmän rahaa. Polttoaineesta oltiin valmiita maksamaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. Sopiva litrahinta bensalle oli vastaajien mielestä 1,21 euroa, kun vuotta aikaisemmin sopivana hintana pidettiin 1,07 euroa. Dieselin sopiva litrahinta oli noussut 0,82 eurosta 0,97 euroon. Vuonna 2007 bensan sopivaksi litrahinnaksi katsottiin 0,98 euroa, dieselin 0,70 euroa.
Ns. pottoaineen kipuraja eli se polttoaineen litrahinta, joka alkaisi vaikuttaa ajosuoritteeseen oli 2,48 euroa. Vuonna 2007 polttoaineen kipuraja oli vielä 2,24 euroa.
Jo yli puolet vastaajista oli valmiita maksamaan ajoneuvoveroa vuositasolla yli 500 euroa ennen kuin edes harkitsevat autoilusta luopumista. Vuonna 2007 näin ajattelevien osuus oli 35 %. Kaikista vastaajista kolmanneksen autoiluun ei vaikuttaisi edes yli 1000 euron ajoneuvovero. Vuonna 2007 osuus oli 19 %.
Enemmistö ei ole halukas vähentämään yksityisautoilua tai lisäämään julkisen liikenteen käyttöä. Erityisesti miehet olivat haluttomia siirtymään julkisen liikenteen käyttäjiksi. Esteiksi koettiin erityisesti julkisen liikenteen aikataulut ja linjat sekä työajat.
Työmatkaliikennettä tarkasteltaessa keskimääräinen työmatkan pituus ja ajallinen kesto on kasvanut. Autoilevien suomalaisten vuotuinen kilometrimäärä oli tutkimuksen mukaan lähes 26.000 kilometriä.
Työpaikkojen liikkumisen ohjauksella on tulevaisuudessa suuri merkitys, sillä vastaajista 64 prosenttia ei haluaisi siirtyä työmatkoilla joukkoliikenteen käyttöön – 31 prosenttia ei tekisi näin mistään hinnasta.
Ympäristöystävällinen autoilu 2011 –kyselytutkimukseen vastasi 1 045 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen toteutti Kati Valta TNS Gallup Oy:stä. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin nettisivuilta osoitteesta www.trafi.fi/tutkimukset.
ympäristöjohtaja Katja Lohko-Soner, puh. 020 618 6077, katja.lohko-soner(at)trafi.fi
kehityskoordinaattori Erno Aholammi, puh. 020 618 5460, erno.aholammi(at)trafi.fi
1319012685-55_liite-aikasarjoja-ymparistoystavallinen-autoilu-tutkimusten-tuloksista-2007-2011
Koko: 0,05 MB Tyyppi: pdf1319012685-55_liite-aikasarjoja-ymparistoystavallinen-autoilu-tutkimusten-tuloksista-2007-2011
Koko: 0,05 MB Tyyppi: pdfLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä. www.trafi.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1