Hengitysilman pienhiukkaset aiheuttavat arviolta 800 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Toisaalta pienhiukkaset näyttävät hidastavan ilmaston lämpenemistä. Dosentti Ilona Riipinen kertoo Heureka-luennolla 1.11. pilvistä ja pienhiukkasista. Mitä me hengitämme? Millainen on ilmakehän koostumus? Entä pienhiukkasten vaikutus ilmastoon ja ihmisten terveyteen?
Ihminen hengittää saadakseen happea, mutta samalla elimistöön kulkeutuu paljon muutakin: pienhiukkasia.
– Pienhiukkaset ovat ilmassa leijuvia epäpuhtauksia. Osa niistä on kiinteitä, osa nestemäisiä, ja suurinta osaa ei voi silmällä havaita. Niitä on hyvin monenlaisia, monenkokoisia ja monista eri lähteistä tulevia, sanoo ilmakehäfyysikko Ilona Riipinen.
– Pahimmillaan lista kuulostaa kauhealta: siitepölyä, nokihiukkasia, homeitiöitä, asbestia. Ja sitten on vielä erilaisia nanohiukkasia, kuten teflonpinnoitteista irtoavat hiukkaset, joiden terveysvaikutuksista ei toistaiseksi ole paljon tietoa.
Erikokoiset hiukkaset kulkeutuvat hengityselimistön eri osiin. Suurimmat hiukkaset jäävät nenään, nieluun ja keuhkoputkeen. Pienimmät nanohiukkaset voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja jopa imeytyä verenkiertoon.
Ongelma on vakava: 800 000 ihmistä vuosittain kuolee ennenaikaisesti hengitysilman epäpuhtauksien takia. Siihen syynä on oma toimintamme. Päästöjä tulee erilaisista polttoprosesseista, typpeä ja rikkiä teollisuudesta, liikenteestä pakokaasuja, hiukkaspäästöjä ja katupölyä.
Mutta pienhiukkasia on aivan luonnontilaisessakin ilmakehässä. Meren pärskeistä tulee suolaa ja rikkiyhdisteitä, aavikoilta mineraalipölyä, kasvillisuudesta siitepölyä ja orgaanisia höyryjä, jotka tiivistyvät ilmakehässä hiukkasiksi.
– Osa niistä on valtavan hyödyllisiä, kuten kasvien yhteyttämisen seurauksena syntyvät pienhiukkaset. Näitä hiukkasia tarvitaan pilvien muodostumiseen. Jokainen pieni vesipisara, joista pilvet koostuvat, on syntynyt pienhiukkasen ympärille, Riipinen kertoo.
Pilvet puolestaan ovat tärkeitä kasvihuoneilmiön rajoittajia, koska ne heijastavat auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen.
– Pienhiukkasten kokonaisvaikutus on ilmastoa viilentävä. Tarkka arvio niiden vaikutuksesta on kuitenkin vielä työn alla, sillä kokonaisuus on monimutkainen ja vaikeasti laskettava, Riipinen sanoo.
– Itse olen ajatellut viime aikoina paljon Guyanan intiaanien sanontaa, jonka mukaan puut kannattelevat taivasta, ja metsän kadotessa maailman katto – eli taivas – romahtaa.
Ilmakehäfyysikko Ilona Riipinen on saanut tutkimustyöstään Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnon ja American Associate for Aerosol Research -yhdistyksen palkinnon. Hän on työskennellyt myös Carnegie Mellon -yliopistossa Yhdysvalloissa ja kuulunut Suomalaisen tiedeakatemian Nuorten akatemiaklubiin. Nyt Ilona Riipinen työskentelee apulaisprofessorina Tukholman yliopiston sovellettujen ympäristötieteiden laitoksella ja on saanut tutkimukselleen mm. Euroopan komission myöntämän, merkittävän ERC-rahoituksen.
Heureka-luento: Ilma, jota hengitän torstaina 1.11. kello 18 ja uusintana 22.11. kello 18
Heureka-luennot ovat ainutlaatuinen tiedetapahtumien sarja, jossa planetaarion jättikupu on tiede-esityksen audiovisuaalisena näyttämönä. Häikäisevät näkymät, liikkuva kuva ja yllättävät ääniefektit tekevät Heureka-luennoista ainutlaatuisia. Tuloksena on moniaistinen, vaikuttava tiede-elämys. Sama luento pidetään kahdesti peräkkäin.
Heureka-luennoille on vapaa pääsy, ja osallistujat voivat tutustua maksutta myös Heurekan näyttelyihin kello 19-20. Planetaarion 135 paikkaa jaetaan saapumisjärjestyksessä kello 17 alkaen ja sisään pääsee vain kello 18.00 saakka. Luennoissa käytetään voimakkaita efektejä ja sisällöt ovat osin vaativia. Siksi Heureka-luentoja suositellaan aikuisille ja isommille lapsille.
Lisätietoa Heureka-luennoista:
Tapahtumapäällikkö Paula Havaste, [email protected], puh. 040 9015375
Tapahtumatuottaja Siina Vasama, [email protected], puh. 040 9015260
Valokuvia pyydettäessä: [email protected]
Muutokset ohjelmatapahtumien tiedoissa ovat mahdollisia.
Heurekan ohjelmatapahtumia tuetaan veikkausvoittovaroin.
Tiedekeskus Heureka on elävä näyttelykeskus kaikenikäisille. Heurekassa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Päänäyttelyn lisäksi esillä on aina myös vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Kesäisin on avoinna ulkonäyttelyalue Tiedepuisto Galilei. Vuorovaikutteisten näyttelyiden ohella kävijät voivat kokea huikeita elämyksiä Heurekan planetaariossa, jossa esitetään pääasiassa tähtitiedeaiheisia planetaarioelokuvia. Kaikki Heurekassa toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä osin myös venäjäksi ja viroksi. Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Heureka avasi ovet yleisölle jo vuonna 1989, ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Kävijöitä on vuosittain keskimäärin lähes 300 000. Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista. Lisätietoja: www.heureka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1