Savuton Suomi 2040 –verkoston koolle kutsuma tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmä katsoo, että tupakkalaissa asetettu tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta voidaan saavuttaa jo vuonna 2030. Tämä on kymmenen vuotta aikaisemmin kuin alun perin oli suunniteltu. Alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän alustavia ehdotuksia tavoitteen saavuttamiseksi käytiin läpi Helsingissä järjestetyssä kutsuseminaarissa. Seminaariin oli kokoontunut yli 130 asiantuntijaa pohtimaan tupakkapolitiikkamme kehittämistä.
- Suomi on kansainvälisessä eturintamassa tupakkatuotteiden käytön lopettamisessa. Vastaavan tavoitteen ovat tehneet Uusi Seelanti ja Skotlanti. Suomessa mielipideilmasto on kääntynyt yhä vahvemmin tukemaan savuttomuutta, mikä edistää edelleen tupakkatuotteiden käytön vähentämistä ja loppumista sekä sitä tukevia politiikkatoimia. Suomen kokemuksia ja strategioita esitellään syksyllä kansainvälisessä tupakkatuotteiden käytön loppumista koskevassa konferenssissa Intiassa, totesi työryhmän keskeinen vaikuttaja professori Pekka Puska.
Jotta tupakkatuotteiden käyttö loppuisi Suomessa vuoteen 2030 mennessä, käytön tulisi vähentyä prosenttiyksikön vuosivauhtia, kuten viime vuosina on tapahtunutkin. Tupakkatuotteiden käytön loppuminen ei kuitenkaan tarkoita kieltolakia, vaan että tupakkatuotteiden valmistusta, jakelua ja tarjontaa rajoitetaan entistä enemmän eikä uusien tupakkatuotteiden tuloa Suomen markkinoille sallita.
Tupakkatuotteiden käytön loppumisessa vuoteen 2030 mennessä keskeisessä asemassa ovat tupakkatuotteiden käytön aloittamisen ehkäisy, käytön lopettaminen ja näitä edistävät toimenpiteet.
Työryhmä korostaa, että valtaosa säännöllisesti tupakoivista aloittaa tupakoinnin alle
18 -vuotiaana. Jatkuva ja säännöllinen tupakointi johtuu nikotiiniriippuvuudesta, joka syntyy jo muutaman viikon säännöllisen tupakoinnin jälkeen ja joskus jopa nopeammin. Tämän vuoksi useimmilla työryhmän ehdotuksilla pyritään lasten ja nuorten terveyden suojeluun.
Savuton elinympäristö tukee tupakoimattomuutta
Savuttomat elinympäristöt ovat tehokas tapa suojata väestöä tahattomalta tupakansavualtistukselta, vähentää erityisesti nuorten tupakointia ja tupakoinnin yleistä hyväksyttävyyttä. Savuton elinympäristö auttaa myös tupakoinnin lopettaneita pysymään päätöksessään.
Työryhmä ehdottaa tupakoinnin kieltämistä leikkipuistoissa ja –kentillä, yksityisautoissa, kun kuljetettavana on alle 16-vuotiaita, bussikatoksissa, kunnallisissa vuokra-asunnoissa ja parvekkeilla.
Työryhmä katsoo, että riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksiensa ja myrkyllisyytensä vuoksi tupakkatuotteet tulee määritellä tupakkalaissa ei-normaaleiksi kulutushyödykkeiksi eikä niitä tule rinnastaa elintarvikkeisiin. Kaikilta uusilta nikotiinia sisältäviltä tuotteilta tulisi työryhmän näkemyksen mukaan edellyttää lääkkeiltä vaadittavaa hyväksymismenettelyä.
Tupakkatuotteisiin lisätään aineita, joiden tarkoituksena on tehdä niistä houkuttelevampia ja helpottaa tupakoinnin aloittamista. Lisäaineilla voidaan peittää mm. hengitetyn savun kitkeryyttä ja pahaa hajua ja tehdä hengitettävästä savusta pehmeämpää. Tämän vuoksi työryhmä katsoo, että tupakkatuotteiden happamuutta ja makua muuttavien aineiden, puudutteiden ja sokereiden lisääminen tulisi kieltää.
Työryhmä viimeistelee ehdotuksensa tupakkapolitiikan kehittämisestä alkusyksyn aikana ja luovuttaa ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle.
Työryhmään ovat kuuluneet lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, ylilääkäri Antero Heloma, tutkimusprofessori Jaakko Kaprio, toiminnanjohtaja Kristiina Patja, professori Pekka Puska, johtaja Katariina Rautalahti, pääsihteeri Matti Rautalahti, professori Arja Rimpelä ja professori Harri Vainio. Savuton Suomi 2040 –verkostosta mukana työryhmän työskentelyssä ovat olleet toiminnanjohtaja Mervi Hara (sihteeri) , professori Kari Reijula (puheenjohtaja) ja erikoislääkäri Olli Simonen. Työryhmän asiantuntijana on ollut OTT Michael Saarikoski.
----------------------------
Vuonna 2011 päivittäin tupakoi 15 - 84-vuotiaasta väestöstä 16 %, miehistä 19 % ja naisista 13 %. Tupakointi on koulutusryhmien kuolleisuuserojen yksi päätekijä. Työntekijöiden tupakointi on keskimääräistä yleisempää (30 %) ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa puolestaan päivittäin tupakoivien osuus on keskimääräistä vähäisempää (9 %). Yleisintä tupakointi on työttömillä (34 %).
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry, 050 460 2324, [email protected]
Hankkeen puheenjohtaja, professori Kari Reijula, 040-5502050,[email protected]
Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Toiminta painottuu tupakkatuotteiden käytön loppumiseen ja aloittamisen ehkäisyyn. Tavoitteena on Savuton Suomi 2040. Suomen ASH hallinnoi Savuton Suomi 2040 -hanketta ja on mukana ehkäisevän päihdetyön verkostossa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1