Tuomioistuinten tuomareille ei nykyisin voi antaa palautetta heidän hoitamastaan työstä, vaan se tulkitaan tuomareiden riippumattomuuden loukkaamiseksi. Asianajajat ehdottavatkin, että tuomioistuimet alkaisivat systemaattisesti kerätä palautetta esimerkiksi vuosittain toteuttavilla sähköisillä kyselyillä, jotka olisi suunnattu oikeudenkäyntiavustajille. Palautteessa ei otettaisi kantaa yksittäisiin ratkaisuihin, vaan toiminnan yleiseen laatuun kussakin tuomioistuimessa. Kyselyt toteutettaisiin kattavasti ympäri maata.
– Palautteessa keskityttäisiin esimerkiksi tuomioiden laatuun ja tuomareiden taitoon johtaa oikeusprosesseja. Aito palaute ei tietenkään tarkoita itselle epämieluisan ratkaisun haukkumista, vaan oikeasti kehittävää otetta, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.
– Kritiikin ohella on yhtä tärkeää antaa myönteistä palautetta, kun sen paikka on.
Asianajajien eettiset ohjeet kieltävät asiattoman palautteen antamisen ja edellyttävät asianajajia osoittamaan arvonantoa tuomiovallan käyttäjille.
– Käytännössä asianajajat kokevat nykyisin sekä myönteisen että kielteisen palautteen antamisen vaikeaksi tai liki mahdottomaksi.
Tämä ei Sipilän mukaan saisi estää uudenlaisen palautteenantojärjestelmän kehittämistä. Tuomarit eivät ole erehtymättömiä ja toisaalta ammattitaitoon kuuluu muutakin kuin juridisesti oikean lopputuloksen tuottaminen.
– On nykyajalle vieras ajatus, että jokin ammattikunta on palautteenannon ulottumattomissa. Olipa kyse sitten tuomareista – tai meistä asianajajista. Palautteeseen kuuluu tietenkin vuorovaikutteisuus, ei vain toisen osapuolen arvostelu, Sipilä korostaa.
Sipilän mukaan palautetta pyritään jo nykyisin keräämään tuomioistuinten erilaisten kehittämishankkeiden yhteydessä, mutta tämä tuottaa satunnaista ja hajanaista tietoa.
– Systemaattisesti ja säännöllisesti kerätyn palautteen kokoaminen ei nykyisin ole myöskään minkäänlainen kustannuskysymys, vaan hoituu helposti ja nopeasti sähköisesti. Tuomareiden ammattitaito ja palautteen antaminen nousivat esille Ylen uutisten tekemässä kyselyssä toukokuussa. Kyselyyn vastanneista asianajajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että palautteen antoon pitäisi kehittää nykyistä parempia mahdollisuuksia.
Lisätietoa:
Puheenjohtaja Risto Sipilä, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 524 6902
Kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkanen, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1