Oikeusvaltio ja lainalaisesti toimiva julkinen valta eivät välttämättä enää ole itsestäänselvyyksiä edes täällä niiden perinteisillä tyyssijoilla. Maailma on muuttunut ja yhteiskunnan rakenteet eivät enää ole niin järkkymättömiä kuin aikaisemmin. Esimerkiksi sote-uudistus on valtava haaste lainvalmistelulle ja aikanaan lainsäädäntöä soveltaville tuomioistuimille.
Hallintotuomioistuinpäivässä puhunut korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori muistutti toimivan oikeusjärjestyksen merkityksestä.
Se pitää suomalaisen yhteiskunnan ja sen erilaiset väestö-, alue-, sosiaali-, ikä-, kieli-, ja mielipideryhmät kiinteinä. On arvokasta, että esimerkiksi perustuslaista käydään keskustelua, perustuslakihan on lähimpänä sitä, mitä vanhastaan tarkoitettiin yhteiskuntasopimuksella.
Viimeaikainen perustuslakikeskustelu on Vihervuoren mukaan liian usein ollut kapeaa ja pinnallista. Kokonaisuuksia ei ole keskustelussa hahmotettu.
Ajankuvaa kai sekin, että kannanottojen voimakkuus usein yhdistyy luuloihin ja ohipuhumiseen. Perustuslaki on joka tapauksessa kokonaisuus, jota parempaa yhteiskunnan rakenteiden ylläpitäjää ei ole. Staattisuuteen kuitenkin liittyy harkittu ovi dynaamisuuteen.
Tarvitsemmeko perustuslakituomioistuinta tai tuomioistuinvirastoa?
Viimeaikaisissa keskusteluissa on tullut esiin myös ajatus perustuslakituomioistuimesta. Vihervuori pitää ajatusta tarpeettomana. Tyytymättömyys eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimintaan ei ole riittävä perustelu.
Harva puhuja on miettinyt, olisiko tuollaiselle tuomioistuimelle siirrettävä myös tavallisille tuomioistuimille nykyään kuuluva perustuslain jälkivalvonta. Jos tuomioistuimet eivät enää toiminnassaan voisi soveltaa perustuslakia, ajauduttaisiin tehottomaan ja hitaaseen järjestelmään. Euroopassa on siitäkin esimerkkejä, presidentti Vihervuori arvioi puheessaan.
Presidentti kummeksui myös eräitä viimeaikaisia ehdotuksia erityisen tuomioistuinviraston perustamisesta oikeusministeriön ja tuomioistuinten väliin. Malliksi tuollaiselle tuomioistuimia hallinnoivalle virastolle on esitetty esimerkiksi Poliisihallitusta.
Vahva hierarkkinen hallinto vaarantaisi lainkäytön riippumattomuuden. Keskustelu on turha, koska uutta tarpeetonta hallintoa kustannuksineen tuskin perustetaan. On myös pidettävä mielessä, että Euroopasta löytyy tuomioistuinhallinnon virastomalleja, joista on muodostunut aito vaara riippumattomuudelle.
Vihervuori kiinnitti puheessaan huomiota myös sote-uudistuksen erittäin suureen laajuuteen ja moniulotteisuuteen. Uudistus tulee olemaan historiallinen haaste lainvalmistelulle ja aikanaan myös uutta lainsäädäntöä soveltaville tuomioistuimille.
Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö 050 341 1347
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1