Yhteishankintayksikkö oli pyytänyt tarjouksia tulostamisen ja kopioinnin kokonaispalvelujen hankinnasta kahteen osioon jaettuna. Hankintayksikkö oli 13.2.2012 valinnut osakokonaisuuteen 2 ainoan tarjoajan jättämän tarjouksen. Hankintayksikkö oli 4.4.2012 päättänyt käyttää hankintaoikaisua itseoikaisuna ja kumonnut 13.2.2012 tekemänsä hankintapäätöksen osakokonaisuuden 2 osalta ja keskeyttänyt hankinnan. Hankintayksikkö oli 5.4.2012 päättänyt tehdä uuden hankintaoikaisun osakokonaisuudesta 2 siten, että 4.4.2012 tehty hankintaoikaisupäätös oli kumottu ja 13.2.2012 tehty alkuperäinen hankintapäätös pysytetty voimassa.
Yhtiöt A ja B eivät olleet jättäneet tarjousta osakokonaisuudesta 2 vaan ainoastaan osakokonaisuudesta 1, jonka ne olivat myös voittaneet. Markkinaoikeus katsoi yhtiöiden A ja B valituksesta, että kun hankintayksikkö oli hankintaoikaisupäätöksellään keskeyttänyt hankintamenettelyn osakokonaisuuden 2 osalta ja kumonnut 13.12.2012 tekemänsä hankintapäätöksen, ei hankintayksikkö olisi voinut enää jatkaa kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä, vaan hankintayksikön oli katsottava tehneen 5.4.2012 suorahankintapäätöksen. Markkinaoikeus katsoi, että alalla toimiminen riitti yhtiöiden A ja B asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi tilanteessa, jossa oikeussuojapyyntö perustui kilpailuttamisen laiminlyömiseen. A:lla ja B:llä oli ollut oikeus saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. A:n ja B:n valituksen johdosta markkinaoikeus määräsi laittoman suorahankinnan johdosta hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksua.
Korkein hallinto-oikeus kumosi ja poisti markkinaoikeuden päätöksen ja jätti A:n ja B:n markkinaoikeudelle tekemän valituksen tutkimatta. A ja B eivät olleet osallistuneet tarjouskilpailuun osakokonaisuudesta 2 eivätkä ne siis olisi voineet hakea muutosta alkuperäiseen hankintapäätökseen osakokonaisuudesta 2. Hankintapäätös oli tullut lainvoimaiseksi ennen kuin hankintayksikkö oli ottanut asian omasta aloitteestaan käsiteltäväksi hankintaoikaisuna.
Kun otettiin huomioon hankintaoikaisun tarkoitus kansallisena muutoksenhakumenettelyä täydentävänä itseoikaisu- ja oikeussuojakeinona, hankintayksikön menettelyä, jossa hankintaoikaisua oli käytetty peräkkäisinä päivinä ja päädytty hankintapäätöksen oikaisematta jättämiseen, ei voitu pitää hankintalain vastaisena. Tilanteen ennallistamisessa itseoikaisuna ei ollut kysymys myöskään suorahankintaa koskevasta päätöksestä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät A:n ja B:n ilmoittamat syyt sille, että yhtiöt eivät olleet tehneet tarjousta palvelukokonaisuudesta 2, liittyneet niihin syihin, joiden perusteella hankintayksikkö päätti sittemmin keskeyttää hankinnan, mutta jonka päätöksen se peruutti välittömästi seuraavana päivänä. Tällaisena syynä asian myöhemmälle saattamiselle markkinaoikeuden käsiteltäväksi ei voitu pitää myöskään sitä, että tarjouspyynnön mukaan palvelukokonaisuuden hankinnat liittyivät yhteishankintayksikön asiakkaiden valintojen perusteella toisiinsa siten, että asiakkaat saattoivat valita jommankumman palvelukokonaisuuden. Yhtiöillä ei siten ollut esittämillään perusteilla hankintalain 85 §:n (321/2010) 1 momentissa tarkoitettua oikeutta saattaa asiaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Yhteystiedot:
Satu-Maarit Tarkkanen, tietopalvelupäällikkö 050 301 6262
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1