Poikkeamishakemus tarkoitti asuintilojen laajentamista rakennuksen vaipan sisällä rakentamalla uusi yhtenäinen asuinhuoneisto rakennuksen ullakkotiloihin. Rakennus oli asemakaavassa lähtökohtaisesti suojeltu ja se sijaitsi Vanhan Rauman UNESCOn maailmanperintöalueella.
Asemakaavamääräyksen (s) mukaan rakennuksen ullakolle sai sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa. Asemakaavassa ei ollut määrätty tontin rakennusoikeudesta. Kun otettiin huomioon asemakaavamääräyksen tarkoitus rakentamisen ohjaamisessa, sisustamisen oli katsottava tarkoittavan asuintilana käytettävän huoneiston rakentamista. Sisustaminen viittaisi kuitenkin siihen, etteivät suoritettavat rakennustoimenpiteet saaneet muuttaa rakennuksen keskeisiä piirteitä, kuten katon asemaa ja ikkunajaotusta. Asemakaavasta itsestään tai muistakaan noudatettavista säännöksistä tai määräyksistä ei johtunut, että sisustaminen olisi merkinnyt ainoastaan ullakon osittaista käyttöönottoa tai että sen edellytyksenä olisi ollut rakennuksen sisäinen yhteys ullakon alapuolella olevaan huoneistoon.
Poikkeamishakemuksessa tarkoitettuja rakentamistoimenpiteitä ullakolla oli pidettävä kaavamääräyksessä nimenomaan sallittuna huonetilojen sisustamisena. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tonttikohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta ei siten ollut tarpeen. Kun asemakaavassa oli nimenomaisesti sallittu ullakolle rakentaminen siten, ettei rakennusoikeuden ylittäminen tai kerrosluku ollut tälle esteenä, ei myöskään sillä seikalla, olisiko rakennusta pidettävä muutosten jälkeen kaksikerroksisena, ollut merkitystä poikkeusluvan tarpeen arvioinnissa. Asiassa ei tullut ilmi muutakaan seikkaa, jonka vuoksi lain 171 §:ssä tarkoitettu poikkeaminen olisi ollut hankkeen toteuttamiseksi tarpeen.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1