Asfaltointipalveluita tarjoava yritys oli pyytänyt Verohallinnon ennakkoratkaisua siitä, tuliko sen työntekijälle maksetuista matkakustannusten korvauksista tehdä ennakonpidätys. Yrityksen työkohteet olivat lyhytkestoisia omakotitalojen ja teollisuushallien pihojen asfaltointitöitä sekä tie- ja katualueiden korjauksia ja uusimisia. Asfaltointityöntekijöillä oli kolmesta viiteen työkohdetta päivässä. Yritys oli vuonna 2013 perustanut oman asfalttiaseman. Asfalttiasemalla säilytettiin asfaltointiin käytettävää kalustoa ja työvälineitä ja annettiin aluksi päivittäin työpäivän alkaessa työmääräykset työntekijöille, vaikkakin ne nykyisin annetaan yleensä sähköisesti.
Asfaltointityöntekijällä oli useita työkohteita päivittäin ja asfaltointityöntekijä haki työssä käytettävät laitteet ja työkalut asfalttiasemalta. Hallinto-oikeus katsoi, että asfaltointityöntekijä ei työskennellyt niin sanotulla erityisalalla, vaan hän teki niin sanottua liikkuvaa työtä. Työntekijälle katsottiin muodostuvan varsinainen työpaikka asfalttiasemalle. Työntekijälle päivittäisistä asunnon ja asfaltointikohteen tai asfaltointiaseman ja asfaltointikohteen välisistä matkoista maksettavat päivärahat olivat verovapaata tuloa siltä osin kuin ne täyttivät Verohallinnon verovapaasta matkakustannusten korvauksista annetun päätöksen edellytykset. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1