A oli vaatinut hallinto-oikeuteen 12.12.2014 toimittamassaan hallintoriitahakemuksessa, että T:n koulutuslautakunta tai T:n kunta velvoitetaan suorittamaan hänelle virkasuhteeseen perustuvia korvauksia yli 10 000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 1.9.2011 lukien sekä vahingonkorvausta. Asiassa oli hakemuksen mukaan kysymys muun ohella ylityökorvauksista, joiden perusteena olivat A:lle ennen irtisanomista järjestetyt ohjauskeskustelut ja työnohjaus, ateriakorvauksista, vuosilomakorvauksesta sekä maksamatta jääneestä palkasta.
Hallinto-oikeus jätti hallintoriitahakemuksen ja vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta. Hallintoriitahakemus jätettiin tutkimatta sillä perusteella, että palkkasaatavaa ja muuta taloudellista etuutta koskevat vaatimukset tuli ratkaista kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 ja 50 §:n mukaisessa järjestyksessä eli viranhaltijan oli vaadittava suoritusta työnantajalta, jonka päätökseen haetaan muutosta viranhaltijalain mukaisesti kunnallisvalituksin. Asiaa ei siten voitu käsitellä hallintoriitana.
Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus oli jättänyt hallintoriitahakemuksen tutkimatta ja siirsi asian T:n kunnan ratkaistavaksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:n mukaisena hakemusasiana. A oli toimittanut 2.8.2011 sähköpostitse kunnan palkanlaskentaan viran hoitoonsa liittyvän palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevan hakemuksen. Kunta ei ollut käsitellyt eikä ratkaissut asiaa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja hallintolain perusteella kunnalla oli työnantajana velvollisuus ratkaista sille toimitettu hakemus. Ratkaisuvelvoite ei riippunut siitä, mikä mahdollisesti oli ratkaisun lopputulos. Kun otettiin huomioon, että opettaja oli jo pannut asian vireille kunnassa saamatta siihen kuitenkaan muutoksenhakukelpoista ratkaisua, hallinto-oikeuden päätös jättää tutkimatta opettajan vaatimukset oli tästä syystä virheellinen.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1