Vuonna 1944 syntyneen A:n toimintakyky oli heikentynyt hänen vuonna 2013 sairastamansa aivoverenvuodon ja vuonna 2014 sairastamansa aivorunkoinfarktin seurauksena niin, että hän tarvitsi runsaasti apua päivittäisissä toimissaan. Ennen aivoverenvuotoa A oli kyennyt liikkumaan itsenäisesti keppiin tukeutuen ja tämän jälkeen vain tuettuna lyhyitä matkoja. Lautakunta katsoi, että A:n sairastuminen liittyi ikääntymiseen ja että hänen avun tarpeeseensa tuli tältä osin vastata vammaispalvelulakiin nähden ensisijaisena pidettävän sosiaalihuoltolain nojalla.
Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei A:ta ollut pidettävä sellaisena iäkkäänä henkilönä, jonka toimintakyky on laskenut korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. A:n avun tarpeeseen oli siten tullut vastata vammaispalvelulain nojalla. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen, jossa A:n oli katsottu olevan oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1