Alder, nopeasti kasvava suomalainen asiantuntijatalo ja Svalner, Ruotsin johtava itsenäinen vero- ja transaktiopalveluihin keskittynyt toimija, yhdistävät voimansa tavoitteenaan muodostaa uusi johtava pohjoismainen asiantuntijatalo nimeltä Svalner Group.
Uudella Svalner Groupilla on toimistot neljässä kaupungissa (Tukholmassa, Göteborgissa, Helsingissä, Turussa) ja se työllistää yhteensä 175 asiantuntijaa. Vahvan paikallisen läsnäolon ja toisiaan täydentävien vahvuuksien avulla tämä kokenut joukko kykenee palvelemaan pohjoismaisia asiakkaita tarjoamalla kattavia ja räätälöityjä ratkaisuja verotuksen, yritysjärjestelyjen sekä niihin liittyvien neuvonantopalveluiden saralla.
"Olemme luonnollisesti innoissamme voimien yhdistämisestä Alderin kanssa ja johtavan pohjoismaisen asiantuntijatalon muodostamisesta", toteaa Viktor Sandberg, Svalner Groupin toimitusjohtaja. "Nyt ilmoitettu yhdistyminen edustaa merkittävää virstanpylvästä molemmille yrityksille ja luo pohjan nopealle kasvulle, yhteisen ratkaisutarjoomamme laajentamiselle, vaikutuspiirimme kasvattamiselle sekä kokonaisvaltaisemmalle palvelulle."
Toiminta lähtee liikkeelle Suomesta ja Ruotsista - kahdesta naapurimaasta, joilla on pitkä yhteinen historia sekä vahvat kulttuuri- ja taloussiteet. Seuraavaksi tavoitteena on laajentua muihin Pohjoismaihin ja mahdollisesti Pohjois-Eurooppaan.
"On todella inspiroivaa päästä aloittamaan tämä yhteinen matkamme Svalnerin kanssa", toteaa Petteri Rapo, Alderin johtava osakas. "Yhdistämällä toisiaan täydentävät kyvykkyytemme lähdemme vahvalta pohjalta rakentamaan dynaamista organisaatiota, joka pyrkii haastamaan vakiintuneemmat toimijat alalla ja luomaan toistuvasti menestystä asiakkaillemme sekä yhteisöllemme."
Päivittäinen toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisten brändien (Svalner ja Alder) alaisuudessa kunkin kotimarkkinalla. Yhdistetty organisaatio pyrkii luomaan lahjakkaita yksilöitä arvostavan kansainvälisen ympäristön, joka tarjoaa monipuolisesti kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. Asiakkaille uusi Svalner Group symboloi vahvempaa ja monipuolisempaa kumppanuutta vastaamaan nykyisen toimintaympäristön alati kehittyviin haasteisiin.
Lyhyesti Svalnerista
Vuonna 2005 perustettu Svalner on Ruotsin johtava itsenäinen verotukseen ja transaktiopalveluihin keskittyvä asiantuntijatalo. Svalnerin noin 135 monipuolista asiantuntijaa ovat erikoistuneet yhteisö- ja arvonlisäverotukseen, taloudellisiin due diligence ja arvonmäärityspalveluihin sekä kirjanpitoon. Svalnerilla on erityisosaamista mm. kiinteistöalalla, auto- ja valmistavassa teollisuudessa, pankki- ja rahoitussektorilla, yritysjärjestelyissä sekä pääomasijoittajien kanssa toimimisessa.
Lisätietoja: https://svalner.se
Lyhyesti Alderista
Vuonna 2010 perustettu Alder palvelee kasvavaa joukkoa kotimaisia ja kansainvälisiä konserneja kattavien vero- ja lakipalvelujen muodossa. Alderin noin 40 kokenutta asiantuntijaa Helsingissä ja Turussa ovat erikoistuneet yhteisö- ja arvonlisäverotukseen, siirtohinnoitteluun, yritysjärjestelyihin, kansainväliseen liikkuvuuteen ja henkilöverotukseen, palkitsemiseen, juridiseen neuvonantoon sekä veroprosesseihin.
Lisätietoja: https://alder.fi
Lisätiedot:
Petteri Rapo, Managing Partner / Alder
petteri.rapo@alder.fi
+358 44 333 7252
Viktor Sandberg, CEO / Svalner Group
viktor.sandberg@Svalner.se
+46 70 441 80 36
Eva Dahl, COO / Svalner
eva.dahl@Svalner.se
+46 73 432 26 24
Tietosuojavaltuutetun toimisto on selvittänyt käytäntöä, jossa terveydenhuollon asiakkaille on ilmoitettu laboratoriotutkimusten tuloksista automatisoidun mobiilipalvelun kautta tekstiviesteillä, joihin oli merkitty myös asiakkaan henkilötunnus. Apulaistietosuojavaltuutettu katsoo, että toimintatapa ei ole ollut tietosuojalainsäädännön mukainen.
Tietosuojavaltuutetun toimisto selvitti asiaa sille saapuneen yhteydenoton perusteella. Silloinen sairaanhoitopiiri perusteli henkilötunnuksen merkitsemistä automatisoituihin tekstiviesteihin sillä, että se varmistaa näin, ettei esimerkiksi samannimisille henkilöille lähetetä vääriä tietoja.
Apulaistietosuojavaltuutettu katsoo, että henkilötunnuksen merkitseminen tekstiviesteihin oli tarpeetonta. Jos asiakas on yksilöitävä henkilötunnuksen perusteella, se on mahdollista tehdä esimerkiksi taustajärjestelmässä ennen viestin lähettämistä. Henkilötunnuksen käsittelystä säädetään tarkasti laissa.
”Terveydenhuollossa on arvioitava, mitä tietoja asiakkaille lähetettäviin tekstiviesteihin sisällytetään ja millä tarkkuudella, jotta viesteihin ei merkitä henkilötietoja tarpeettomasti. Kun tekstiviestien sisältöä määritellään, on kiinnitettävä huomiota tekstiviestien tietoturvaan ja suojauksen puutteisiin”, apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa muistuttaa.
Apulaistietosuojavaltuutettu ohjasi hyvinvointialuetta huomioimaan, että laboratoriotestituloksia koskevien tekstiviestien lähettämisessä tulee ottaa huomioon tietoturvariskit. Kyseisessä tapauksessa tekstiviesteissä olisi voitu yleisellä tasolla kertoa testituloksen epäonnistumisesta ja pyytää asiakasta olemaan yhteydessä laboratorioon.
Hyvinvointialue määrättiin huolehtimaan, että toimintatapa automatisoidussa tekstiviestien lähettämisessä on tietosuojasäännösten mukainen. Hyvinvointialueen on toimitettava selvitys tekemistään toimenpiteistä tietosuojavaltuutetun toimistolle 13.5.2024 mennessä.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Apulaistietosuojavaltuutetun päätös (pdf)
Lisätietoja:
Apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa, helja-tuulia.pihamaa(at)om.fi, puh. 029 566 6787
Hallituksen ehdotukset paikallisen sopimisen laajentamiseksi järjestäytymättömään yrityskenttään uhkaavat heikentää sekä työntekijöiden että työnantajien asemaa. Jos lopputuloksena on yleissitovuuden murentuminen, muualta tulevat yritykset voivat tehdä haluamiaan sopimuksia tai jättää tekemättä, toteaa PAM lausunnossaan.
Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti tänään lausuntonsa hallituksen luonnokseen paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lausunnoksi.
PAM arvioi lausunnossaan, että esitykset murentavat työehtojen vähimmäissuojaa monesta suunnasta. Jos säännöksistä poikkeaminen työntekijän etua heikentäen tulee mahdolliseksi yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, kasvattaa se niiden houkuttelevuutta. Jos vielä valvonta yleissitovassa kentässä on järjestäytyneisiin yrityksiin verrattuna merkittävästi vähäisempää, heikentää se työnantajien kannusteita järjestäytyä. Ajan oloon tämä vaarantaa työehtosopimusten yleissitovuuden.
Yleissitovuuden murtuminen jättäisi erityisesti yksityisillä palvelualoilla suuriakin työntekijäryhmiä kokonaan vaille toimeentulon takaavia palkkaehtoja.
Amazonit uhkana
”Jos paikallisen sopimisen uudistus toteutetaan siten, kuin hallitus sitä esittää, ja yleissitovuus murenee, jäävät myös suomalaiset yritykset altavastaajan asemaan. Muualta tänne tulevat yritykset voivat solmia oman työehtosopimuksen tai jättää kokonaan sopimatta. Kilpailutilanne yritysten välillä on sen jälkeen kaikkea muuta kuin reilu,” Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa.
Esimerkiksi kaupan jätti Amazon ei tunnetusti ole pitänyt korkealla arvossa sen kummemmin työntekijöiden kuin kuluttajienkaan oikeuksia. Amazonin Suomeen tuloa on odoteltu jo vuosikausia.
”Kestävän yritystoiminnan takaamiseksi meidän olisi pidettävä täällä kiinni työelämän sääntelystä ja alakohtaisista työehtosopimuksista,” Rönni-Sällinen sanoo.
PAM huomauttaa lausunnossaan, että paikallisen sopimisen laajentaminen myös vähentää yritysten kannustimia tuottavuuden kehittämiseen. Siksi esitykset voivat olla haitallisia työllisyyden näkökulmasta. Myös reilun kilpailun edellytykset kotimarkkinoilla heikkenevät.
Luottamusmiehen asema turvattava
PAM vastustaa lausunnossaan hallituksen kaavailemaa mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla säännöksistä, joista nykyisin voi sopia vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Työehtosopimuksissa olevaa oikeutta poiketa vähimmäisoikeuksista ei pidä PAMin mielestä laajentaa järjestäytymättömiin yrityksiin ilman, että luottamusmiehen asema ja oikeus edustaa koko henkilöstöä sekä paikallisen sopimisen valvonta on samalla tasolla kuin järjestäytyneessä kentässä. Luottamusmiestä ei myöskään pitäisi voida ohittaa sopijaosapuolena tilanteessa, jossa työehtosopimuksen poikkeamismahdollisuus on vain luottamusmiehelle.
PAMin parannusehdotukset
PAM esittää myös parannuksia hallituksen esitykseen lausunnossaan:
Lue lausunto ja sen tiivistelmä täältä
Lisätietoja: PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puh 050 3780270
MOT nostaa esiin kehitysvammaisten ja autististen lasten ja nuorten epäinhimillisen kohtelun laitosoloissa – Järkytyksen ilmaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan tekoja. Kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys, palveluiden riittävät resurssit ja laatu on turvattava ja Suomeen on perustettava vammaisasiavaltuutetun virka.
Maanantain (25.3.2024) Yle MOT käsittelee kehitysvammaisten ja autististen nuorten epäinhimillistä kohtelua.
Kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys
Ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella on selvää, että nuoret ovat joutuneet laitosjaksojen aikana räikeiden oikeusloukkausten kohteiksi. Liikkumista on rajoitettu eri tavoin lainsäädännön vastaisesti perustellen tätä mm. henkilöstöresurssien puutteella. Arjen virikkeiden ja ulkoilun sijaan lapsia ja nuoria on toistuvasti eristetty virikkeettömään tilaan, josta seuraa lisää haastavaa käyttäytymistä.
Kehitysvamma- ja autismijärjestöjen neuvonta- ja muussa työssä tällaisia tapauksia nousee valitettavasti esiin yhä uudelleen. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt ovat esittäneet jo aiemmin päättäjille ja viranomaisille kaltoinkohteluja koskevan valtakunnallisen selvityksen laatimista. Selvityksessä tulisi arvioida lasten ja nuorten tuen tarpeet sekä vaativan tuen yksiköissä käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, joiden avulla lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastataan. Vaativan tuen yksiköitä ei ole tällä hetkellä Suomessa riittävästi. Lapsia ja nuoria siirretään paikasta toiseen, mikä syventää heidän pahoinvointiaan.
Kaltoinkohtelun vähentämiseen tähtäävä ohjelma on vihdoin saatava käyntiin ja tunnistettava myös rakenteelliset tekijät, jotka johtavat kaltoinkohteluun.
Palveluiden riittävät resurssit ja laatu on turvattava
Laitoskuntoutuksen tulee olla laadukasta, tavoitteellista ja määräaikaista palvelua, ja sitä tulee valvoa riittävästi. Kenenkään ei tule asua pitkäaikaisesti laitoksessa.
Henkilöstön osaaminen ja henkilöstömäärä on turvattava. Ryhmäkoot tulee pitää pieninä. Tutkimukset osoittavat, että isoissa yksiköissä käytetään enemmän rajoitustoimenpiteitä.
Valvontaviranomaisten resursseja ja tarkastuksia pitää lisätä sekä vahvistaa tukea ja ohjausta yksiköille. Valvonnassa tulee myös arvioida, onko yksiköillä käytettävissä riittävät resurssit sekä lasten ja nuorten tarpeita palvelevat tilat.
Ennaltaehkäisevät palvelut ja kotiin saatava apu ovat nyt puutteellisia. Vaihtoehdot ovat joko perheille sopimattomia tai niitä ei ole lainkaan. Tilanteiden kriisiytyessä perheet jäävät yksin. Vaihtoehtojen puuttuessa lasten pitkäaikainen laitosasuminen on vuodesta 2015 pysynyt ennallaan, vaikka muilla ikäryhmillä se on vähentynyt. Kotiin tuotavilla palveluilla voidaan vähentää laitoskuntoutuksen tarvetta.
Suomeen on perustettava vammaisasiavaltuutetun virka
Vammaiset ihmiset tarvitsevat lakien toteuttamista puolustamaan vammaisasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa. Suomessa on useita muita asiavaltuutettuja olemassa, ei kuitenkaan yhtä tahoa, joka puolustaisi vammaisten ihmisten oikeuksia ja lakien toteuttamista ilman syrjintää.
On suomalaiselle oikeusvaltiolle häpeäksi, että monin tavoin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia loukataan sellaisten palveluiden piirissä, joita he tarvitsevat vammansa vuoksi. Lapsia ja nuoria ja heidän perheitään ei saa jättää yksin. Esille nostetut ihmisoikeusloukkaukset on selvitettävä perinpohjaisesti ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet.
Allekirjoittajat
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Autismiliitto
Annette Tallberg-Haahtela, verksamhetsledare, FDUV
Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto
Lisätiedot:
Satu Taiveaho: 050 4097 940, satu.taiveaho@autismiliitto.fi
Annette Tallberg-Haahtela 040 848 93 00, annette.tallberg-haahtela@fduv.fi
Risto Burman 050 5569 900, risto.burman@tukiliitto.fi
Susanna Hintsala 040 741 6179, susanna.hintsala@kvl.fi
Vuoden 2023 IPR Henkilö: Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari
Minna Aalto-Setälä on pitkän uransa aikana ollut vaikuttamassa suomalaiseen IPR-osaamiseen niin oman työnsä kautta kuin erilaisissa suomalaisissa aineettomien oikeuksien järjestöissä (STY ja AIPPI) . Minna Aalto-Setälä toimii johtavana asiantuntijana Keskuskauppakamarissa. Hänen työnsä käsittää niin aineettomiin oikeuksiin kuin digitaalisuuteen liittyviä asioita. Minna vaikuttaa työssään lainsäädännön valmisteluun Suomessa ja EU:ssa, esimerkiksi toimien jäsenenä patenttilain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä ja Suomen IPR-strategian seurantaryhmässä. Tehtäviin kuuluu myös paljon sidosryhmäyhteistyötä.
Minna Aalto-Setälä on erinomainen ja asiantunteva luennoitsija ja ja hänen osaamisalueitaan ovat tietenkin aineettomat oikeudet sekä digi- ja data-asiat. Hän on kirjoittanut oppaita yrityksille IPR:stä kuin myös tietosuojasta.
Keskuskauppakamarissa hän on ollut mukana kehittämässä jo varsin merkittäväksi nousseen Suuren Brändipäivän sekä siihen liittyvän Vuoden Brändi-palkinnon. Lisäksi kaikki muistamme hänen lukuisat luentonsa perinteisissä IPR-päivissä.
(Teksti: Minna Aalto-Setälän esittelystä editoinut Auri Vainio, IPR UC)
Vuoden 2023 IPR Teko (henkilö): Jorma Lehtonen, PRH – pitkäjänteinen Aallon IPR-kurssin vastuuopettaja
Jorma Lehtonen on monessa mukana. Jorma on todellinen linkki akateemisen maailman ja yritysmaailman välillä, kun puhutaan kouluttamisesta ja vaikuttamisesta. Jorma on palkintonsa ansainnut, sillä hän on ottanut vetovastuuta IPR University Centerin Aalto yliopistossa pitämästä vuosittaisesta IPR -kurssista ja hän on myös ollut ideoimassa monia tapahtumia ja koulutuksia.
Jorma Lehtonen on IPR-alalla henkilö, johon voi aina ottaa yhteyttä, kun jokin IPR-asia askarruttaa. Hän on loistava ideanikkari, erittäin hyvä ja pidetty luennoitsija, jonka luennot keinutuolista pidettynä ja vahvalla Tampereen murteella ovat opiskelijoiden kesken jo legendaarisia.
Jorma Lehtonen toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa asiakkuuspäällikkönä, on aktiivinen myös WIPOn ja EPOn erilaissa koulutushankkeissa ja työryhmissä sekä toimii Tampereen yliopiston dosenttina.
(Teksti: Auri Vainio, IPR UC)
Vuoden 2023 IPR Teko (yritys) Nokian lisensointitiimi
Tiimi on 13 kuukauden aikana tehnyt mittavan työn solmiessaan yhteensä seitsemän merkittävää patenttilisenssisopimusta globaalisti toimivien älypuhelinvalmistajien kanssa, saattaen näin loppuun älypuhelinlisenssisopimusten uusimissyklin. Nämä yhtiöt övat Apple, Samsung, Oppo, Vivo, Honor, Huawei ja seitsemäs anonyymi yhtiö. Nämä seitsemän merkittävää sopimusta ovat osoitus Nokian patenttiportfolion vahvuudesta ja koko älypuhelinmarkkinan nojaamisesta Nokian kehittämään teknologiaan.
Nokialla on yksi matkaviestintäalan johtavista patenttiportfolioista, joka perustuu noin 150 miljardin euron T&K-investointeihin vuodesta 2000 lähtien, ja joka pitää sisällään noin 20 000 patenttiperhettä mukaan lukien yli 6 000 5G-standardin essentiaalipatenttiperhettä. Nokia tuo keksintönsä osaksi avoimia standardeja ja lisensoi niitä oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin (FRAND) ehdoin laitevalmistajille. Ottamalla lisenssin muut yritykset voivat hyödyntää näitä teknologioita ilman merkittäviä omia investointeja standardien kehittämiseen. Tämä edistää innovointia ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä kuluttajille.
Tiimin vetäjät ovat Susanna Martikainen ja Patrik Hammarén.
(Teksti: Helena Wetterstrand, Nokia)
Vuoden 2023 Nouseva Tähti: Charlotta Weber
Eurooppapatenttiasiamies Charlotta Weber on noussut vauhdilla IPR-ammattilaisten ykkösketjuun. Osoitus hänen erinomaisesta asiamiestaidostaan saatiin v. 2023, kun hän läpäisi vaativan EQE-tutkinnon kaikki neljä osiota yhdellä kertaa.
Charlotta on luonut vahvan osaamispohjansa toimimalla v. 2018 alkaen ensin brittiläisessä IP lakitoimistossa heidän Ruotsin toimistollaan asiamiesharjoittelijana ja nuorempana patenttiasiamiehenä. Samalla hän suoritti brittiasiamiestutkinnon lähes kokonaan (vain 2 osiota 9:stä jäljellä). Palautuaan Suomeen hän oli ensin teollisuuden puolella patentti-insinöörin tehtävissä, mutta varsin pian palasi hänelle ominaisempaan työhön patenttiasiamieheksi.
Charlotalla on erinomainen kyky hahmottaa suuria, vaikeitakin kokonaisuuksia ja pelkistää niitä helposti ymmärrettäväksi. Tätä taitoa pidetään patenttiasiamiehen yhtenä tärkeimmistä taidoista. Hän on työssään analyyttinen ja tehokas ja asiakkaiden arvostama. Kielitaitoisena henkilönä hänet on helppo nähdä tulevaisuudessa edustamassa asiakkaitaan menestyksekkäästi niin EPOn suullisissa kuulusteluissa kuin UPC:n oikeudenkäynneissä patenttiasiamiesroolissakin.
Lisäksi Charlotta on erinomainen tiimipelaaja. Hän on aina valmis tukemaan kollegojaan ja tunnetaan helposti lähestyttävänä henkilönä läpi koko organisaation. Ihmisläheisenä henkilönä hänellä on myös hyvä ote asiakaspalveluun. (Teksti: editoitu anonyymin ehdotuksen pohjalta/Auri Vainio, IPR UC)
IPR Tunnustuspalkinto – Kolster 150 vuotta
IPR Gaalassa muistettiin Kolster Oy Ab:n jo 150 vuotta kestänyttä yritystaivalta. Kolster on Suomen vanhin ja siten myös perinteikkäin patenttitoimisto. Se on perustettu vuonna 1874 ja sai alkunsa, kun Rudolf Kolster toimi englantilaisten keksijöiden edustajana ja jätti heidän puolestaan patenttihakemuksen.
Kolsterin toiminta jatkuu edelleen aktiivisena ja nykyään toimipisteitä löytyy myös Kiinassa ja Britanniassa. IPR University Center muisti Kolsterin juhlavuotta lahjoittamalla henkilökunnan kahvihetkiin lahjakortin, jolla voi tilata toimistolle Brunbergin suklaatehtaan tuotteita. Brunbergin suklaatehdas Porvoossa on aloittanut toimintansa samalla vuosikymmenellä kuin Kolsterkin. (Teksti: Auri Vainio. IPR UC)
Suomen AIPPI ry:n tunnustuspalkinto: Marja-Leena Mansala
Suomen AIPPI ry antaa tunnustuspalkintonsa Marja-Leena Mansalalle, joka oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja sen itsenäistyessä STY:stä vuonna 1997. Marja-Leena on ollut viime vuosikymmeninä yksi Suomen aktiivisimmista IPR-alan vaikuttajista ja alan koulutuksen kehittäjistä useassa eri roolissaan. Marja-Leena Mansala oli erittäin keskeisessä rooleissa ehdottamassa ja valmistelemassa IP-tuomioistuinhanketta; hän oli muun muassa hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja. Hän on myös kontribuoinut merkittävästi immateriaalioikeudelliseen peruskirjallisuuteemme ja alan artikkeleihin – sekä kirjoittajana että IPR-Info -lehden päätoimittajana. Marja-Leena on myös aina tukenut ja kannustanut nuoria, mikä on näyttäytynyt päättäväisyytenä ja lämpönä hänen toimiessaan IPR University Centerin ensimmäisenä pääsihteerinä. Hän oli myös kantava voima Centerin perustamisessa. Marja-Leenaa saamme kiittää myös suositun IPR-päivän ideoinnista; tämä AIPPIn ja STY:n vuotuinen tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Marja-Leena on ollut erittäin aktiivinen myös AIPPIn kansainvälisessä toiminnassa, mistä työstä hän sain tunnustuksena AIPPI Award -mitalin vuonna 2015.
(Teksti: Johanna Lilja, Roschier)
Suomen IPR-assistenttiyhdistys ry:n palkinto: Jorma Hanski ja Tuulimarja Myllymäki, PRH
IPR-assistenttiyhdistys jakaa palkinnon taholle, joka toiminnallaan on mm. joko merkittävästi edesauttanut immateriaalioikeusalan assistentti- ja spesialistiroolissa työskentelevien työn tunnettavuutta, arvostusta ja kehitystä; edistänyt yhdistyksen jäsenten ja alalla toimivien välistä yhteistyötä tai toiminut IPR-assistenttien ammatillisten toimintaedellytysten parantamiseksi järjestämällä tai auttamalla järjestämään koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia. Jatkossa yhdistys jakaa palkinnon joka toinen vuosi eli parillisina vuosina.
Ensimmäisen palkinnon saavat PRH:n Tuulimarja Myllymäki ja Jorma Hanski. Edellä mainitut kriteerit täyttäen heidän asennoitumisensa yhdistyksen toimintaan perustamisesta lähtien on ollut äärimmäisen positiivista, kannustus ja tuki välitöntä sekä yhteistyö saumatonta. PRH:n kumppanuus on ollut toiminnallemme olennaista ja merkityksellistä, eikä vähiten ammatillisen kehityksen kuin yhteisen verkoston luomisenkin osalta. (Teksti: Camilla Udd, Roschier)
Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen STY:n palkinto: Pekka Salomaa, Novartis
Suomen teollisoikeudellinen yhdistys myöntää vuoden 2023 palkinnon Pekka Salomaalle, joka on pitkän linjan IPR-ammattilainen ja toiminut alalla usealla eri sektorilla. Hän toimi mun muassa pitkään teollisuusalalla juristina Nokian palveluksessa. Hän on työskennellyt myös juristina Roschier asianajtoimistossa sekä Benjonin asiamiestoimistossa. Näiden lisäksi hän on toiminut EK:ssa edunvalvontatehtävissä. Nykyään hän toimii Head of Legalina Novartis Finland lääkeyhtiössä
Pekka Salomaa urallaan ehtinyt myös auskultoimaan ja sen jälkeen hän on ollut markkinaoikeudessa asiantuntijajäsenenä sekä myös tutkijana IPR University Centerissä.
Pekka on ollut aktiivinen toimija myös Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen hallituksessa ja toimi aikanaan myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
(Teksti: Mikael Segercrantz, Roschier)
Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen tekijänoikeusteko-palkinto: Tarja Koskinen-Olsson
Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen hallitus on päättänyt myöntää Tarja Koskinen-Olssonille vuoden 2023 tekijänoikeusteko – tunnustuksen merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä tekijänoikeuden kollektiivisen hallinnoinnin ja lisensioinnin kehittämisessä kotimaassa ja kansainvälisesti.
Tarja Koskinen-Olsson aloitti työuransa vuonna 1972 Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teoston taloushallinnon johtotehtävässä, ja myöhemmin Teostossa toimivan musiikin tallennusoikeuksia hallinnoivan Suomen NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) johdossa.
Tämän jälkeen hän siirtyi vuonna 1987 tekijänoikeusjärjestö Kopioston toimitusjohtajaksi. Kopioston jäsenkuntaan kuului ja kuuluu edelleen yli neljäkymmentä suomalaista tekijänoikeuden haltijoiden – sekä tekijöitä että esittäjiä että kustantajia edustavaa – järjestöä.
Tämän seitsemäntoistavuotisen tehtävän ja tekijänoikeushallinnoinnin tehtävät vuonna 2003 jätettyään Tarja Koskinen-Olsson on ehtinyt tehdä kokonaisen toisen työuran riippumattomana kansainvälisenä neuvonantajana ja mentorina hallinnoinnin ja lisensioinnin kehittämisessä erityisesti monissa kehittyvissä maissa.
Sekä järjestöjen johtotehtävien että riippumattoman asiantuntijan toimien ohella Tarja Koskinen-Olsson on ollut kutsuttuna lukuisiin merkittäviin luottamustehtäviin ja erityisasiantuntijatehtäviin. Näistä voidaan mainita reprograafisia oikeuksia hallinnoivien järjestöjen kansainvälisen federaation IFRRO:n puheenjohtajuus ja Yhdysvaltojen reprograafisia oikeuksia valvovan CCC:n (Copyright Clearance Centerin) johtokunnan jäsenyys.
Näiden lisäksi voidaan mainita asiantuntijatehtävät WIPO:ssa ja myös Euroopan unionissa, esimerkiksi jäsenyys Euroopan komission koolle kutsumassa korkean tason asiantuntijaryhmässä, jonka tehtävänä olivat Euroopan digitaalisen kirjaston perustamisvaiheen kysymykset.
Tarjan meriitit eivät pääty tähän mutta riittävät yllin kyllin elämäntyötä koskevaan tunnustukseen.
(Teksti: Jukka Liedes, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys)
Suomen patenttiasiamies yhdistys ry – IPR Soihdunkantaja palkinto: Jorma Lehtonen, PRH
Nyt tehdään historiaa, sillä koskaan aiemmin sama henkilö ei ole saanut IPR Gaalassa kahta palkintoa eri kategorioissa. Mutta tämä kertookin palkitun arvostetusta asemasta suomalaisessa IPR-kentässä ja hänen vaikuttavuudestaan.
Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry:n IPR soihdunkantajapalkinto voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka toiminnassaan aktiivisesti edistää / on edistänyt IPR-alan toimintaedellytyksiä ja tunnettavuutta Suomessa. Palkinnonsaajan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.
Palkinnon kriteerit täyttää Jorma Lehtonen. (Teksti: Veli-Matti Kärkkäinen, Kolster)
Keksintösäätiön palkinto: Lenax Oy, Tuomo Leikas
Tuomo Leikas keksi Projix-projisointi- ja mittausjärjestelmän, joka merkittävästi vähentää virheitä rakentamisessa. Projix on rakennusmittauksen ammattilaisille tarkoitettu työmaaprojektori, joka näyttää lasersäteellä oikeat asennuspaikat tarkasti rakennuksella. Laitetta ohjataan tablet-tietokoneella. Järjestelmä vapauttaa mittaajan mittanauhojen ja paperipiirustusten kanssa säheltämiseltä. Keksintösäätiö myönsi Leikakselle innovaatiosta 10 000 euron Apu+Raha™ -tuen. (lähde: https://www.keksintosaatio.fi/uutiset/projix-mittauslaite-vahentaa-virheita-rakentamisessa-2/)
Suomen Patentti-insinöörit ry:n Vuoden patentti-insinööripalkinto: Heidi Adler, Orion
Vuoden 2024 palkinnon myöntää Suomen patentti-insinööriyhdistyksen hallitus.
Tunnustus myönnettiin upealle kollegallemme Heidi Adlerille tunnustuksena hänen upeasta urastaan teollisuuden edustajana immateriaalioikeuksien parissa.
Heidi, kuten monet teistä varmasti tietävät, on maailmanluokan ammattilainen, joka on johtanut Orion Corporationin IPR-tiimiä strategisesti ja kustannustehokkaasti. Hän on IP-maailman tähti, jonka osaaminen heijastuu hänen johtajuudestaan ja asiantuntemuksestaan.
Hänen nykyinen johtajan tehtävänsä Orionilla sisältää kokonaisvastuun IPR portfoliosta, aiemmin hän on toiminut Biotech & Chemistry -yksikön johtajan roolissa Kolster Oy Ab:ssa, Immateriaalioikeuksien liiketoimintapäällikön tehtävän Berggren Oy:ssä, sekä Abu Dhabissa sijaitsevan IP-tiimin vetäjän roolin Borouge PTE:ssä.
Heidi ei ole ainoastaan IPR-guru, vaan hän on myös intohimoinen joukkueurheilun ystävä, ollessaan aikoinaan Suomen maajoukkueessa koripallon parissa. Hänen johtajuutensa on kukoistanut niin kentällä kuin liike-elämässäkin, ja hän on osoittanut meille kaikille, että tiimityöllä, intohimolla ja hyvällä huumorin sävyttämällä otteellaan voi saavuttaa mahtavia asioita.
Hän on aktiivisena jäsenenä useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä IP alan järjestöissä. Hän on erittäin haluttu luennoitsija ja keskustelija erilaisissa alan tilaisuuksissa ympäri maailmaa. (Teksti: Ari Hirvonen, Outokumpu)
Muotioikeuden yhdistys ry:n palkinto: Suomen Tekstiili- ja Muoti Oy
Suomen Tekstiili & Muoti ry saa Muotioikeuden yhdistyksen palkinnon muoti- ja tekstiilialan lakiasioihin liittyvästä ansiokkaasta toiminnasta ja tiedottamisesta. Palkinto myönnetään useita vuosia jatkuneesta pitkäkestoisesta hyvästä työstänne juridisten palvelujen ja tiedon saatavuuden edistämisestä tekstiili- ja muotialan toimijoiden keskuudessa. Yhdistyksen on katsottu edistävän tietoisuutta muun muassa immateriaalioikeuksien tärkeydestä sekä EU-tason lainsäädännön vaikutuksista toimialalla. Lisäksi yhdistys on huomioitu siitä, että se on ollut mukana useissa ajankohtaisissa innovaatiohankkeissa, kuten digitaalisen tuotepassin kehitystyössä sekä vastuullisiin ja laadukkaisiin tekstiilihankintoihin liittyvän oppaan julkaisutyössä. (Teksti Emilia Hodge, Muotioikeuden yhdistyksen puheenjohtaja)
****
Lisätiedot osoitteesta: https://iprinfo.fi/artikkeli/ipr-gaalassa-palkittiin-ennatysmaara-osaajia-ja-onnistujia/
EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.
Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä. Vihreä puolue, ja etenkin sen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati jo lokakuussa veronkiristyksiä ja leikkauksia eläkkeensaajille.
Harjanne esitti, eläkkeisiin vuodenvaihteessa tulleen toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksikorotuksen seurauksena, että työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Kuukaudessa tämä tarkoittaa 1 125 euron tuloja. Ehdotus olisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan koskenut vajaata 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja ulottunut noin 80 prosenttiin kaikista eläkkeensaajistamme.
Tuorein vaade Harjanteelta tuli 9.3. jolloin hän ilmoitti, että 65–74-vuotiaat eläkeläiset ovat Suomen varakkain ikäryhmä. Hänen mukaansa olisi epäreilua, että eläkeläiset olisivat kategorisesti sopeutustoimien ulkopuolella.
Eläkkeensaajien mediaanieläke oli vuoden 2022 lopussa 1 614 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon määrän alle. Suomalaisten eläkkeet nousevat koko ajan ja se on hyvä asia. Silti pitää muistaa, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on hieman alle 500 000.
On esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin. Heidän taloutensa ei tätä missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä, Kokko toteaa.
Työeläkkeiden kahta indeksiä eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuvat sekä eläkeläisiin että työssäkäyviin. Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin. Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin. Sen vaikutus olisi suurin eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Tämä heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta radikaalisti.
Suomessa eli vuoden 2021 lopussa köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa. Lukumääräisesti mitattuna puhutaan suurimmasta ryhmästä sosioekonomisen aseman mukaan mitattuna. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 33 000:lla hengellä.
Lisätietoa
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
050 441 3830
Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio on määrännyt Verkkokauppa.com Oyj:lle 856 000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun, sillä yritys ei ollut määritellyt, kuinka kauan verkkokauppa-asiakkaiden asiakastilien tietoja säilytetään. Lisäksi Verkkokauppa.comin käytäntö, jossa verkko-ostosten tekeminen edellyttää asiakastilin luomista, on ollut tietosuojasäännösten vastainen.
Tietosuojavaltuutetun toimisto selvitti Verkkokauppa.comin toimintaa asiakkaalta saapuneen kantelun perusteella. Verkkokauppa.com oli edellyttänyt, että henkilö rekisteröityy asiakkaaksi verkko-ostoksen tekemistä varten. Asiointi verkkokaupassa ei ollut mahdollista ilman asiakastilin luomista.
Tietosuojavaltuutettu havaitsi, että Verkkokauppa.com on säilyttänyt asiakastilien tietoja määrittelemättömän pituisen ajan. Verkkokauppa.comin mukaan tietojen säilytysajan määrittelee asiakas itse, sillä asiakas voi halutessaan pyytää tilinsä sulkemista ja tietojen poistamista. Toimintatavan vuoksi tietoja yksittäisestä ostoksesta on voitu säilyttää hyvin pitkään.
Tietosuojavaltuutettu katsoo, että Verkkokauppa.com rikkoi yleistä tietosuoja-asetusta, kun se oli asettanut asiakastilin luomisen verkko-ostosten tekemisen edellytykseksi. Yksittäisten verkkokauppaostosten tekeminen ei vaadi asiakastilin luomista eikä sellaista henkilötietojen säilyttämistä, johon käytäntö johtaa.
Verkkokauppa.comille määrättiin seuraamusmaksu, sillä yritys oli jättänyt kokonaan määrittelemättä asiakastileille keräämilleen henkilötiedoille säilytysajan. Tietojen säilyttämistä ei voi perustella sillä, että asiakas voi myöhemmin pyytää tietojensa poistamista. Selvityksen perusteella Verkkokauppa.com oli tietoisesti päättänyt, että asiakastilille kerättäville tiedoille ei määritellä säilytysaikaa ja jättänyt tietojen säilytysajan rajoittamisen asiakkaan vastuulle.
Seuraamusmaksun suuruus perustuu muun muassa yrityksen liikevaihtoon. Tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut aiemmin toiselle yritykselle hallinnollisen seuraamusmaksun säilytysajan määrittelemättä jättämisestä pysäköinninvalvontamaksujen yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa, joten seuraamusmaksu pysyi voimassa.
Tietosuojavaltuutettu määräsi Verkkokauppa.comin määrittelemään asianmukaisen säilytysajan asiakastilien tiedoille ja korjaamaan toimintatapansa pakollisen rekisteröitymisen vaatimisessa. Yritykselle annettiin myös huomautus tietosuojasäännösten vastaisista toimintatavoista.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Verkkokauppa.com on ilmoittanut valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Lisätietoja:
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus, anu.talus(at)om.fi, puh. 029 566 6766
Euroopan unionin jäsenmaista koostuva neuvosto on äänestyksessään hyväksynyt yritysvastuudirektiivin.
– Tämä on historiallinen askel. Direktiivi merkitsee uuden ajan alkua: yritystoimintaa ei voi enää tehdä ihmisoikeuksista ja ympäristöstä piittaamatta, iloitsee Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Myös Suomi äänesti direktiivin puolesta saatuaan läpi uhrien oikeussuojaa heikentävän muutoksen. Myös moni muu maa sai läpi vaatimiaan heikennyksiä. Direktiivi muun muassa koskee nyt huomattavasti aiemmin sovittua pienempää joukkoa yrityksiä. Arvioiden mukaan koko direktiivin piiriin tulee suoraan vain noin 5 400 ja Suomessa 139 yritystä.
Finnwatch pitää direktiiviä silti merkittävänä edistysaskeleena. Yritysvastuudirektiivi tulee ensimmäistä kertaa asettamaan yrityksille velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä. Direktiivin myötä suuret yritykset velvoitetaan myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastoa koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden strategia ja liiketoimintamallit muutetaan vastaamaan puolentoista asteen ilmastotavoitetta.
– Monet vastuulliset yritykset ovat jo toimineet tämänsuuntaisesti. Nyt vastuuttomuudella kilpailuetua tavoitelleet yritykset pakotetaan samaan. Tämä muuttaa maailmaa tuntuvalla tavalla paremmaksi. Työ direktiiviin korjaamiseksi on kuitenkin aloitettava välittömästi, Finér sanoo.
Seuraavaksi yritysvastuudirektiivi etenee Euroopan parlamentin äänestyksiin. Parlamentin oikeudellisten asioiden JURI-valiokunta äänestää direktiivistä 19. maaliskuuta. Parlamentin täysistuntoon direktiivi etenee huhtikuussa. Sen jälkeen jäsenmaiden tulee viedä yritysvastuudirektiivin velvoitteet kansalliseen lainsäädäntöön.
Direktiivin taustalla ovat yritysvastuuperiaatteet, joista sovittiin YK:ssa yksimielisesti jo vuonna 2011. Sittemmin monet yritykset ovat sitoutuneet periaatteisiin vapaaehtoisesti ja niiden pohjalta on säädetty kansallisia yritysvastuulakeja. Tänään hyväksytty yritysvastuudirektiivi yhtenäistää yritysvastuusääntelyä koko EU-alueella.
Keskustanuoret ja Kokoomusnuoret tukevat tuoretta Oikeus työhön- kansalaisaloitetta. Aloitteen tavoitteena on nostaa seksuaalipalveluiden myynti muiden elinkeinojen rinnalle. Tämän lisäksi aloitteen läpivieminen parantaisi seksityöntekijöiden ihmisoikeuksia ja työolosuhteita, vähentää harmaata taloutta, sekä parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa.
”On uskomatonta, että laillisen elinkeinon harjoittajat on heikolla lainsäädännöllä puskettu lainsuojattoman asemaan. Aloite on välttämätön muutos elinkeinovapauden, turvallisen arjen ja työelämän kannalta!” toteaa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio.
”Seksityön taustalla syitä on yhtä monta kuin työntekijöitä. Kaikkia kuitenkin yhdistää yksi tavoite: turvalliset työolosuhteet. Tätä kansalaisaloite edistää.” jatkaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Aloite on julkaistu kansalaisaloite.fi palvelussa 3.3. ja kirjoitushetkellä sen on allekirjoittanut yli 6000 kansalaista. Lisätietoja aloitteesta on koottu aloitteen verkkosivuille oikeustyohon.fi
Europarlamentaarikko, budjettivaliokunnan jäsen Eero Heinäluoma (S&D) on vaatinut EU-varojen ehdollistamista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle vaalikauden alusta lähtien.
"Haastamalla komission oikeuteen parlamentti antaa selkeän signaalin, että poliittista lehmänkauppaa EU:n perusarvojen, kuten oikeusvaltioperiatteen osalta ei suvaita. Parlamentti ottaa tosissaan roolinsa perussopimusten mukaisena toiminnan valvojana. Kyseessä on historiallinen päätös, jossa testataan EU:n arvopohjan lujuutta", toteaa Heinäluoma.
Viime vuoden joulukuussa EU-huippukokouksen alla komissio vapautti Unkarin oikeusvaltiopuutteiden takia jäädytettynä olevia aluekehitysvaroja 10.2 miljardin euron edestä. Komission päätöstä kritisoitiin kyseenalaiseksi, sillä Unkarin oikeusvaltiorikkomukset ovat jatkuneet, eivätkä korjaustoimet ole olleet riittäviä. Päätös ajoittui tärkeän EU-huippukokouksen yhteyteen, jossa EU-maiden oli tarkoitus sopia Ukrainan 50 miljardin euron tukipaketista.
Tammikuun lopulla budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta järjestivät yhteiskokouksen, johon kolme komissaaria saapui paikalle perustelemaan rahojen vapauttamista. Selitykset eivät kuitenkaan vakuuttaneet meppejä, vaan vahvistivat epäilystä, että varojen vapauttamisen taustalla vaikuttivat poliittiset syyt, eikä suinkaan Unkarin edistysaskeleet oikeusvaltiopuutteiden korjaamiseksi.
"EU-tuomioistuin kuitenkin lopulta arvioi sen, rikkoiko komissio EU-lainsäädäntöä ja omia periaatteitaan vapauttaessaan Unkarin EU-varoja EU-huippukokouksen alla joulukuussa", korostaa Heinäluoma.
Ongelmat ovat joulukuisen komission varojen myöntämisen jälkeen pahentuneet. Alkuvuodesta Fidesz-valtapuolue ajoi Unkarin parlamentissa uuden lain, joka mahdollistaa uudet painostus- ja sortotoimet oppositiota vastaan. Maaliskuussa uuden lain perusteella oppositiopuolueiden rahavaroja on takavarikoitu ja näin demokraattisen opposition toiminta on tehty entistä vaikeammaksi.
Huhtikuussa EU-parlamentti tulee keskustelemaan Unkarin tilanteesta ja hyväksymään parlamentin uuden kannanoton demokratian kunnioittamisessa unionin alueella.
Poliisi on ilmoittanut epäilevänsä rikosta vuoden 2023 saamelaiskäräjävaaleihin liittyen. Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mukaan tutkinta ei vaikuta Saamelaiskäräjien päivittäiseen työhön.
Poliisi on kertonut suorittavansa esitutkintaa vuoden 2023 saamelaiskäräjävaaleihin liittyen. Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoo, ettei hän lähde arvioimaan, liittyykö asiaan rikosta tai kuka siitä voisi olla epäiltynä.
- Poliisin esitutkinta on käynnissä ja odotamme rauhassa prosessin etenemistä. Toivomme kaikille työrauhaa, puheenjohtaja Näkkäläjärvi toteaa.
Puheenjohtaja Näkkäläjärven mukaan taustalla on ilmeisesti pitkäaikainen, saamelaisten itsemääräämisoikeutta koskeva kiista, josta Suomi on saanut langettavat ratkaisut YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjinnän vastaiselta komitealta (CERD).
- Tutkinta ei vaikuta Saamelaiskäräjien päivittäiseen työhön. Jatkamme työtä kaikkien kolmen Suomessa elävän saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin eteen niin kuin ennenkin, Näkkäläjärvi sanoo.
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
Oppimisen teknologian asiantuntijayritys Ilona IT Oy julkaisi uuden DPIA-työkalun, joka helpottaa ja tehostaa tietosuojan vaikutustenarviointien (DPIA) tekemistä. Vaikutustenarviointi on tärkeä osa tietosuojan hallintaa (GDPR), ja se on pakollinen silloin, kun henkilötietojen käsittely voi aiheuttaa korkean riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille.
DPIA-työkalu on verkkopohjainen työkalu, joka ohjaa läpi DPIA-prosessin vaihe vaiheelta hyödyntäen Tietosuojavaltuutetun ohjeistukseen ja kysymyspohjaa. Palvelu tarjoaa valitun softapalvelun tuotetiedot, mallitekstejä, ohjeita ja vinkkejä, jotka auttavat arvioimaan tietosuojan riskejä ja löytämään sopivat toimenpiteet niiden hallitsemiseksi. Palvelu myös tallentaa ja arkistoi DPIA-dokumentit, jotta ne voi tarvittaessa esittää viranomaisille tai muille sidosryhmille.
Työkalulla voi luoda tuotekohtaisia vaikutustenarviointeja tai käyttää sitä ns. blancopohjana prosessikohtaisten vaikutustenarviointien tai organisaatiokohtaisten DPIA-mallipohjien tekemiseen.
DPIA-työkalu toimii tietokantapohjaisesti. Jokainen kenttä on lokitettu ja eri versiot säilyvät tallessa. Myös automaattitallennus toimii eli tehty työ ei katoa.
DPIA-työkalussa on myös mahdollisuuden kutsua kollegoja ja ulkoisia asiantuntijoita työstämään arviointeja yhteistoiminnallisesti. Tätä varten työkaluun kytketään kommunikointiominaisuus, jossa on mahdollista eri työvaiheissa tehdä muistiinpanoja ja viestiä arvioinnin tekijöiden kesken.
Työkalusta on tulossa myös englanninkielinen versio maaliskuun aikana.
DPIA-työkalu huolehtii myös arviointien päivitystarpeista merkitsemällä arvioinnit ja kohdat joihin on tullut palveluntuottajan taholta jotain muutoksia. Näin arvioinnit saa pidettyä myös ajan tasalla.
Kun DPIA on valmis, voi sen halutessaan julkaista muille oman organisaation jäsenille. Lisäksi on mahdollista lähettää tehty DPIA anonymisoitavaksi ja julkaistavaksi muille organisaatioille, Anonymisoidut DPIA-mallit julkaistaan organisaatio- ja oppilaitosmuodoittain esim. Perusopetuksen Wilma-vaikutustenarviointi, Kunnan Copilot-arviointi, Toisen asteen Thinglink-arviointi ja Korkeakoulujen Turnitin-arviointi jne.
Jakamalla valmiita DPIA-pohjia muille GDPR-sovelluskirjastoa käyttäville, syntyy DPIA-mallipohjien luettelo (repositorio), josta organisaatiot voivat hyödyntää tarvitsemiaan pohjia – eikä jokaisen organisaation tarvitse työstää vaikutustenarviointeja alusta lähtien itse.
https://www.ilonait.fi/gdpr-sovelluskirjasto (asiakkaille)
Soili Meklin
Finnwatchin uusi raportti tarkastelee ihmisoikeustyöstään aiemmin risuja saaneen Luhdan vastuullisuusprosesseja. EU:n yritysvastuusääntely on kirittänyt Suomen suurinta vaatealan yritystä kehittämään toimintaansa.
Finnwatch kiittää Luhtaa siitä, että se on nyt julkaissut kunnollisen ihmisoikeussitoumuksen. Ihmisoikeussitoumus on pohja, johon yritysten huolellisuusprosessi nojaa. Ihmisoikeussitoumuksessa Luhta sitouttaa koko organisaationsa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja määrittelee miten se tulee noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusprosessia.
Finnwatchin raportti perkaa Luhdan ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusprosessin arvioiden sen toteutumista kansainvälistä UNGP Framework -kehikkoa vasten. Huolellisuusprosessissa yritys selvittää ja puuttuu toiminnassaan kaikkiin todellisiin tai mahdollisiin kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. Vaikka Luhta on ottanut askeleita oikeaan suuntaan, raportista selviää, että yrityksellä on vielä paljon tehtävää.
Luhdan tuotanto tapahtuu pääosin Kiinassa, jossa on merkittäviä ihmisoikeusongelmia. Finnwatch kritisoi Luhtaa siitä, ettei se ole tunnistanut toimintaansa liittyviä keskeisiä ihmisoikeusriskejä eikä laatinut riittäviä toimenpideohjelmia kyseisiin riskeihin puuttumiseksi.
– Olisi perusteltua odottaa, että yrityksellä olisi jonkinlaiset suunnitelmat esimerkiksi Kiinassa yleisenä ongelmana oleviin ammatillisen järjestäytymisen haasteisiin, elämiseen riittämättömiin palkkoihin sekä runsaisiin ylitöihin liittyen. Yrityksen tulisi myös kertoa käytännön työstään näiden ongelmien selättämiseksi, toteaa Finnwatchin ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme.
Vastauksessaan Finnwatchille Luhta kertoi kehittävänsä parhaillaan ihmisoikeusriskiensä arviointia. Finnwatch kiittää yritystä tästä, ja odottaa saavansa lukea pian edistysaskeleista.
Finnwatch huomauttaa myös, ettei Luhta anna juuri mitään tietoa tuotantoketjunsa alemmista portaista. Yrityksen valitusmekanismit eivät myöskään ole saavutettavia ihmisoikeusvaikutusten kohteena oleville sidosryhmille. Tästä syystä Luhta ei saa tietoa arvoketjunsa ongelmista eikä myöskään voi korjata tai korvata haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Myös näitä prosesseja Luhta on luvannut kehittää.
EU-sääntely ohjaisi yritysten vastuullisuustyötä johdonmukaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Jo voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi on jo ohjannut Luhtaa oikeaan suuntaan, mutta kaikkein tärkein sääntelyhanke, yritysvastuudirektiivi, odottaa vielä lopullista hyväksyntää. Direktiivi tekisi huolellisuusprosessin noudattamisesta suurimmille yrityksille pakollista.
– Näemme Finnwatchissa selvästi, että kehittyvä yritysvastuusääntely kirittää yrityksiä oikeaan suuntaan. Myös Luhta on lähtenyt viemään omaa ihmisoikeustyötään vastaamaan uutta sääntelykehikkoa, Lumme sanoo.
Finnwatch pelkää että EU:ssa vastatuulessa olevan yritysvastuudirektiivin hyväksymättä jättäminen vaikeuttaa yritysten vastuullisuustyöhön panostamista ja laittaa kehitysprojektit jäihin. Myös Luhta on julkisesti asettunut tukemaan yritysvastuudirektiivin hyväksymistä.
– Toivomme päättäjiltä viisautta. Yritysvastuudirektiivin hyväksymättä jättäminen haittaa vastuullisuusprosessiensa kehittämisen aloittaneita tai prosessissa jo pidemmällä olevia yrityksiä. Vastuuttomille yrityksille sääntelyn jarruttaminen sen sijaan antaa lisää kilpailuetua, Lumme summaa.
Kotimainen vaatealan perheyritys Kekäle on muuttanut Suomessa ensimmäisten joukossa yhtiöjärjestystään kansainvälisen B Corp -vastuullisuusyhteisön mukaiseksi.
B Corp -liikkeen alulle panema ja Castren & Snelmanin asiantuntijoiden muotoilema lisäys on ollut mahdollista lisätä yhtiöjärjestykseen Suomessa syksystä 2023 saakka. Tuolloin PRH totesi, että lisäys on lakiteknisesti mahdollinen.
Tavallisesti osakeyhtiölaki määrittelee toiminnan tarkoitukseksi voiton tuottamisen osakkeenomistajille. Osana B Corp -sertifiointiprosessia suomalaisen osakeyhtiön on nyt lisättävä yhtiöjärjestykseensä lauseke, jossa yritys kertoo tavoittelevansa muutakin kuin taloudellista kasvua: tarkemmin positiivista vaikutusta yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Laajempana ilmiönä kyse on Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa laajasti tunnetusta B Corp -liikkeestä ja sidosryhmäkapitalismista, jotka haastavat perinteisen osakkeenomistajan edun maksimoinnin. Kyseessä on liiketoimintamalli, jossa yrityksen päätöksenteossa otetaan huomioon kaikki sidosryhmät, kuten työntekijät, asiakkaat, yhteisöt ja ympäristö. Mallissa korostetaan vastuullista liiketoimintaa ja pitkän aikavälin kestävyyttä.
B Corp vaatii sertifioitavan yrityksen sitoutumaan laillisesti edistämään kaikkien sidosryhmien etua. Sitoutumista kutsutaan ”mission lockiksi.” Muutoksella pyritään suojelemaan yrityksen laajempaa missiota myös mahdollisten rahoituskierrosten ja johtamisen muutosten läpi niin, että yrityksen olemassaolon tarkoitus ei muutu edes listautumisannissa.
Kekäle sai arvostetun ja vaativan B Corp -vastuullisuussertifikaatin joulukuussa 2023. Maailmanlaajuisesti sertifioituja yrityksiä on noin 8000, ja niistä tunnetuimpia ovat esimerkiksi Patagonia sekä Ben & Jerry’s. Sertifioituna B Corp -yrityksenä Kekäle raportoi vaikutuksistaan ja edistymisestään vuosittain ja valmistautuu sertifioimaan liiketoimintansa tiukan protokollan läpi aina kolmen vuoden välein.
”Jos vaateala haluaa olla vastuullinen, vaatteita on myytävä vähemmän ja kuluttamisen on muututtava. Olemme jo useamman vuoden haastaneet alan toimintamalleja pidetyimpien vaatteiden filosofiallamme. Positiivisen vaikuttavuuden tavoitteen kirjaaminen yhtiöjärjestykseen lukitsi missiomme edistämisen osaksi liiketoimintamme ydintä ja samalla jokapäiväisiä työtehtäviämme,” Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle kertoo.
Luvaton kalastus ja laittomat keinot suurpetojen pyynnissä lisääntyivät viime vuonna, selviää tänään julkaistusta Metsähallituksen erävalvontaraportista 2023 (Eräluvat.fi). Erävalvonta tarkasti vuoden aikana lähes 7 000 luonnossa liikkujaa. Tarkastuksista seurasi 520 toimenpidettä: 57 tapausta siirtyi esitutkintaan ja 463 johti lievempiin toimiin.
Erävalvonta väheni viime vuonna Metsähallituksen säästöjen seurauksena. Siitä huolimatta rikoksia ja rikkomuksia paljastui edellisvuotta enemmän.
”Tämä osoittaa, että erävalvontaa pitäisi pystyä lisäämään. Oli yllättävää huomata, että ihmiset kalastivat ilman lupaa useammin kuin ennen”, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen Metsähallituksesta sanoo.
Erävalvonta tarkasti lähes 2500 kalastajaa. Heistä 58:lle kirjoitettiin sakko, koska kalastuslupa tai pakollinen kalastonhoitomaksu puuttuivat. Sakkojen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Metsästäjien lupa-asiat olivat hyvin kunnossa, mutta erävalvonta paljasti muita tapauksia, jotka saivat erävalvontapäällikön mietteliääksi. ”Hirvenmetsästäjät käyttivät kolmessa tapauksessa laittomasti moottorikelkkaa hyväkseen. Lisäksi hirviä ammuttiin jo ennen metsästyskauden alkua ja muutamassa tapauksessa oman lupa-alueen ulkopuolelle”, Henri Pelkonen luettelee.
Erävalvonta ja muut valvontaviranomaiset paljastivat Suomen historian laajimman metsästysrikoskokonaisuuden, jossa suurpetoja epäillään tapetun laittomasti. Tapausta tutkii Itä-Suomen poliisi. Lisäksi valvonnassa paljastui kaksi muuta epäiltyä laitonta tappoa ja laittomia karhunpyyntimenetelmiä: kaksi haaskaa ja yksi pyynnissä ollut häkki.
Erätarkastajat valvoivat myös retkeilyä luonnonsuojelualueilla. Yleisimmät epäkohdat liittyivät jälleen tulentekoon: nuotioita tehdään metsäpalovaroituksen aikana tai väärille paikoille. Lisäksi polttopuita haettiin valtion alueilta luvattomasti, joskus jopa nuotiopaikkojen liiteristä omaan käyttöön.
Kuitenkin lähes kaikki luonnossa liikkujat kunnioittavat sääntöjä. ”Perusvalvonnassa rikkeettömien metsästäjien ja kalastajien osuus on lähes sata prosenttia, mutta sitten voi paljastua laaja kokonaisuus, johon liittyy useita henkilöitä ja rikosnimikkeitä”, Henri Pelkonen sanoo.
Lue lisää
Metsähallituksen erävalvontaraportin kooste (Eräluvat.fi)
Metsähallituksen Eräetiketti (Eräluvat.fi) ja Retkietiketti (Luontoon.fi)
Lisätietoja
Erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen, Metsähallitus, 040 1981623, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Lobihis guolásteapmi ja lágahis vuogit stuorabeađuid bivddus lassáne diibmá, čielgá odne almmustahtton Meahciráđđehusa bearráigeahččoraporttas. Meahccebearráigeahčču dárkkistii diimmá áigge measta 7 000 luonddusjohtti. Dárkkisteamit mielddisbukte 520 doaibmabiju: 57 dáhpáhusa sirdáse ovdadutkamii ja 463 dolvo láivvit doaimmaide.
Meahccebearráigeahčču unnui diibmá Meahciráđđehusa seastimiid čuovvumuššan. Das fuolakeahttá vearredagut ja rihkkumušat iktoje ovddit jagi eanet.
”Dát čujuha, ahte meahccebearráigeahčču galggalii bastit lasihuvvot. Vuordemeahttun lei fuomášit, ahte olbmot guoláste lobi haga dávjjit go ovdal”, meahccebearráigeahču hoavda Henri Pelkonen Meahciráđđehusas dadjá.
Meahccebearráigeahčču dárkkistii measta 2500 guolásteaddji. Sis 58:ái čállojuvvui sáhkku, daningo guolástanlohpi dehe bákkolaš guolástandikšunmáksu váillui. Sáhkuid mearri šattai guovttegeardásažžan ovddit jagis.
Meahccebivdiid lohpeáššit ledje bures ortnegis, muhto meahccebearráigeahčus iktoje eará dáhpáhusat, mat ožžo meahccebearráigeahččohoavdda jurddašahkesin. ”Sarvvabivdit atne golmma dáhpáhusas lágaheamit mohtorgielkká ávkineaset. Dasa lassin sarvvat báhččoje juo ovdal meahccebivdináiggi álgima ja muhtin dáhpáhusain iežas lohpeguovllu olggobeallái”, Henri Pelkonen logahallá.
Meahccebearráigeahčču ja eará bearráigeahččoeiseválddit ikte Suoma historjjá viidámus meahccebivdorihkkosiid ollisvuođa, mas stuorabeađut eahpiduvvojit goddon lágaheamit. Dáhpáhusa dutká Nuorta-Suoma boles. Dasa lassin bearráigeahčus bohte ovdan guokte eará lágahis goddima ja lágahis guovžabivdovuogit: guokte ráppi ja okta bivddus leamaš hehkke.
Meahccedárkkisteaddjit bearráigehčče maid vánddardeami luonddusuodjalanguovlluin. Dábálaččamus vigit laktáse fas dola cahkkeheapmái: sajušdolat cahkkehuvvojit vuovdebuollinváruhusa áigge dehe vearru báikkiide. Dasa lassin boaldinmuorat vižžojuvvoje stáhta eatnamiin lobiheamit, muhtimin juobe dolastallanbáikkiid muorravisttiin iežaset atnui.
Dattetge measta buohkat luonddusjohttit gudnejahtte njuolggadusaid. ”Vuođđobearráigeahčus skihkalaš meahccebivdiid ja guolásteddjiid oassi lea measta čuođi proseantta, muhto de sáhttá iktot viiddes ollisvuohta, masa laktásit máŋggat olbmot ja rihkusnamahusat”, Henri Pelkonen dadjá.
Loga lasi
Meahciráđđehusa meahccebearráigeahččoraportta čohkkehus (suomeksi)
Meahciráđđehusa Meahcceetikeahtta (Eräluvat.fi) ja Reaisoetikeahtta (Luontoon.fi)
Lassidieđut
Meahccebearráigeahččohoavda Henri Pelkonen, Meahciráđđehus, 040 1981623
Olovligt fiske och olagliga metoder för jakt på stora rovdjur ökade i fjol. Det framgår av Forststyrelsens jakt- och fiskeövervakningsrapport som publicerades idag. Jakt- och fiskeövervakningen inspekterade nästan 7 000 personer som rörde sig i naturen under året. Inspektionerna ledde till 520 åtgärder: 57 fall gick vidare till förundersökning och 463 ledde till lindrigare åtgärder.
Jakt- och fiskeövervakningen minskade i fjol till följd av Forststyrelsens besparingar. Trots detta avslöjades fler brott och förseelser än året innan.
"Detta visar att man borde kunna öka jakt- och fiskeövervakningen. Det var överraskande att märka att människor fiskade utan tillstånd oftare än tidigare", säger jakt- och fiskeövervakningschef Henri Pelkonen vid Forststyrelsen.
Jakt- och fiskeövervakningen inspekterade nästan 2 500 fiskare. 58 av dem bötfälldes på grund av avsaknad av fisketillstånd eller obetald obligatorisk fiskevårdsavgift. Antalet böter fördubblades jämfört med året innan.
Jägarnas tillståndsärenden var i ordning, men jakt- och fiskeövervakningen avslöjade andra fall som gjorde jakt- och fiskeövervakningschefen fundersam. "Älgjägare utnyttjade snöskoter på olagligt sätt i tre fall. Dessutom sköt man älgar redan innan jaktsäsongen började och i några fall utanför det egna tillståndsområdet", räknar Henri Pelkonen upp.
Jakt- och fiskeövervakningen och andra tillsynsmyndigheter avslöjade den största helheten av jaktbrott i Finlands historia, där stora rovdjur misstänks ha dödats olagligt. Fallet utreds av polisen i Östra Finland. Dessutom avslöjades två andra misstänkta olagliga dråp och olagliga björnjaktmetoder: två döda djur och en bur som använts vid jakt.
Jakt- och fiskeövervakarna övervakade också friluftslivet i naturskyddsområdena. De vanligaste missförhållandena gällde igen att göra upp eld: brasor görs upp när det råder varning för skogsbrand eller på fel platser. Dessutom hämtades ved från statens områden olovligt, ibland till och med från eldplatsernas lider för eget bruk.
Ändå respekterar nästan alla som rör sig i naturen reglerna. "I den grundläggande övervakningen är andelen laglydiga jägare och fiskare nästan hundra procent, men sedan kan också omfattande helheter med flera personer och brottsrubriceringar avslöjas", säger Henri Pelkonen.
Läs mer
Sammandrag av Forststyrelsens jakt- och fiskeövervakningsrapport (Eräluvat.fi, PDF, 147 kb)
Forststyrelsens Vildmarksetikett (Eräluvat.fi) och Etikett i friluftslivet (Utinaturen.fi)
Mer information
Jakt- och fiskeövervakningschef Henri Pelkonen, Forststyrelsen, 040 1981623
Last year, there were more instances of fishing without a permit and more use of illegal means of hunting large predators, reveals the wilderness supervision report published today by Metsähallitus. Wilderness supervision inspected nearly 7,000 people during the year. The inspections resulted in 520 measures: 57 cases were referred for pre-trial investigation and 463 resulted in more lenient measures.
Due to savings measures by Metsähallitus, last year saw a reduced amount of wilderness supervision. Despite this, more crimes and offences were discovered than in the previous year.
“This shows that there is a need for more wilderness supervision. It was surprising to find that people were fishing without a permit more often than before”, says Henri Pelkonen, Wilderness Supervision Manager at Metsähallitus.
Wilderness supervision inspected nearly 2,500 people out fishing. Of these, 58 were issued a fine because they did not have a fishing permit or had not paid the mandatory fisheries management fee. The number of fines doubled from the previous year.
Hunters tended to have the required permits, but wilderness supervision did reveal other cases that made the wilderness supervision manager concerned. "In three cases, people were hunting elk with a snowmobile in an illegal way. Some elk were also shot before the beginning of the hunting season and, in a few cases, outside the designated permit area”, Henri Pelkonen lists.
Wilderness supervision and other supervisory authorities discovered the largest set of hunting offences in the history of Finland; officials suspect that large predators have been killed illegally. The case is being investigated by the Police in Eastern Finland. In addition, supervision revealed two other suspected illegal killings and illegal bear hunting methods: two carcasses and one cage.
The Game and Fisheries Wardens also oversaw hiking in nature reserves. Once again, the most common issue concerned making fires: people started campfires in the wrong places or when a forest fire warning was in effect. People had also taken firewood from state-owned areas without permission, sometimes even for personal use from the firewood sheds at campfire sites.
Still, almost everyone out in nature tends to respect the rules. “In basic supervision, almost 100% of people who are hunting or fishing are totally compliant, but then sometimes we might uncover a larger operation involving several persons and different types of offences”, Henri Pelkonen says.
Read more
Outdoor etiquette (Nationalparks.fi) and Outdoor etiquette for fishers and hunters (Eräluvat.fi) by Metsähallitus
Further information
Wilderness Supervision Manager Henri Pelkonen, Metsähallitus, +358 40 198 1623
Euroopan unionin jäsenmaista koostuva neuvosto ei tänään hyväksynyt yritysvastuudirektiiviä, sillä se ei saanut riittävää määräenemmistöä. Kokouksesta saatujen tietojen mukaan myöskään Suomi ei ollut valmis hyväksymään direktiiviä.
– Tämä on valtava takaisku vastuulliselle yritystoiminnalle ja häpeällistä Suomelle sekä erityisesti isoille jäsenmaille Saksalle ja Italialle, jotka omilla poliittisilla iltalypsyillään osallistuvat direktiivin viivyttämiseen. Vaikka elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta tukivat laajasti direktiiviä, nämä maat päättivät asettautua historian väärälle puolelle ja vaarantaa vuosia direktiivin puolesta tehdyn työn. Nyt direktiivi on palautettava kiireesti jäsenmaiden väliseen neuvotteluun, jotta ratkaisu ehditään vielä saada aikaan tällä parlamenttikaudella, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Saksan ja Italian on epäilty päätyneen estämään yritysvastuudirektiivin etenemisen pakkausdirektiiviin liittyvän lehmänkaupan vuoksi: Saksan hallituspuolue FDP on luvannut vetää Saksan tuen Italialle vaikealta pakkausjätedirektiivin päivitykseltä mikäli Italia auttaa FDP:tä kaatamaan yritysvastuudirektiivin. Myös Ranska liittyi aivan viime metreillä direktiiviä vesittämään pyrkivien maiden joukkoon ilmoittamalla päivää ennen äänestystä haluavansa rajoittaa direktiivin soveltamisen ainoastaan kaikista suurimpiin yrityksiin. Ranska haluaa nyt jatkaa keskusteluja.
– Saksan ja Italian toiminta ei anna hyvää kuvaa EU:n päätöksentekokyvystä eikä halusta kunnioittaa yhdessä laadittuja kompromisseja. Valitettavasti Suomi tuki omalla toiminnallaan tätä samaa trendiä.
Yritysvastuudirektiivi olisi ensimmäistä kertaa asettanut suurille yrityksille velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä. Direktiivin myötä yritykset olisi velvoitettu myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden strategia ja liiketoimintamallit olisi muutettu vastaamaan puolentoista asteen ilmastotavoitetta. Lukemattomat yritykset ovat alkaneet jo muuttaa toimintaansa direktiivin mukaiseksi ja sitä tuki laaja joukko elinkeinoelämän toimijoita.
– Direktiivin vaarantaneiden EU-maiden hallitusten lyhytnäköisyys aiheuttaa epävarmuutta kaikille vastuullisuuteen pyrkiville yrityksille, Finér sanoo.
Finnwatch ja kansalaisjärjestöt ympäri EU:ta vaativat puheenjohtajamaa Belgiaa nyt viemään direktiivin ripeästi takaisin jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Jäsenmaita tyydyttävä ratkaisu tulee saada aikaan pikaisella aikataululla niin, että se ehditään käsittelemään vielä tällä parlamenttikaudella.
– Maiden lyhytnäköisellä toiminnalla aiheutetaan mittavaa vahinkoa sääntely-ympäristön ennakoitavuudelle. Ihmisoikeus- ja ympäristöasiansa kunnolla hoitaneille yrityksille tämä on märkä rätti kasvoille. Vastuuttomuudella kilpailuetua etsivät yritykset taas kiittävät näitä maita, Finér toteaa.
Suomen eduskunta käsitteli yritysvastuudirektiiviä tänään suuren valiokunnan kokouksessa, ja äänesti uudelleen Suomen kannasta. Valiokunnan enemmistö ei ollut edelleenkään valmis asettumaan direktiivin taakse.
Euroopan tietosuojaneuvosto on käynnistänyt 28. helmikuuta yhteisen toimenpiteen, jossa selvitetään, kuinka rekisteröityjen oikeus saada tutustua tietoihinsa toteutuu organisaatioiden toiminnassa. Selvitykseen osallistuu 28 tietosuojan valvontaviranomaista eri EU-maissa. Tilannetta selvitetään Suomessa rekisterinpitäjille lähetettävällä kyselyllä.
Yhteisessä toimenpiteessään EU-maiden tietosuojaviranomaiset selvittävät, miten organisaatiot käytännössä noudattavat tietosuojalainsäädännön vaatimuksia rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamisessa.
Osana toimenpidettä tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää tarkastusoikeuden toteutumista eri organisaatioissa Suomessa. Kysely lähetetään tämän viikon aikana 15:lle Suomessa toimivalle rekisterinpitäjälle. Tarkemmat tiedot organisaatioista ja kysymyksistä ilmenevät alla olevista liitteistä.
Toimenpiteen lopuksi eri maissa toteutettujen selvitysten tulokset kootaan yhteen ja analysoidaan. Löydösten perusteella voidaan ryhtyä jatkotoimiin sekä kansallisesti että EU-tasolla.
Organisaatioille lähetettävä kysely (pdf)
Lista organisaatioista, joille kysely lähetetään Suomessa (pdf)
Tarkastusoikeus eli oikeus saada tutustua omiin tietoihin on yksi yleisimmin käytetyistä tietosuojaoikeuksista. Tietosuojaviranomaiset saavat myös runsaasti tarkastusoikeuden käyttöön liittyviä kanteluita.
Tarkastusoikeuden ansiosta henkilö voi tarkistaa, mitä tietoja organisaatio hänestä käsittelee ja onko käsittely tietosuojavaatimusten mukaista. Lisäksi tarkastusoikeus mahdollistaa muiden tietosuojaoikeuksien käytön, kuten oikeuden tietojen oikaisuun tai poistamiseen.
Euroopan tietosuojaneuvosto valitsee vuosittain yhteisen koordinoidun toimenpiteen aiheen. Nyt alkava selvitys on kolmas tietosuojaneuvoston Euroopan laajuinen toimenpide. Vuonna 2023 selvitettiin tietosuojavastaavien asemaa ja nimittämistä organisaatioissa. Raportti selvityksen tuloksista julkaistiin tammikuussa 2023. Vuonna 2022 yhteisen selvityksen kohteena olivat pilvipalvelut julkisen sektorin organisaatioissa.
Yhteisillä koordinoiduilla toimenpiteillä toteutetaan tietosuojaneuvoston tavoitetta valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja tiivistetään EU-maiden valvontaviranomaisten yhteistyötä.
Lisätietoja:
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus, anu.talus(at)om.fi, puh. 029 566 6766
Euroopan tietosuojaneuvoston tiedote neuvoston verkkosivuilla: CEF 2024: Launch of coordinated enforcement on the right of access (28.2.2024)
Euroopan tietosuojaneuvoston ohje tarkastusoikeuden toteuttamisesta (englanniksi): Guidelines 01/2022 on data subject rights - Right of access (pdf)
Lisätietoa verkkosivuillamme: Oikeus saada tutustua tietoihin
Tiedote 19.1.2024: Euroopan tietosuojaneuvosto julkaisi raportin tietosuojavastaavien asemaa koskevasta selvityksestä – moni tietosuojavastaava kohtaa edelleen haasteita tehtävässään
Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) on riippumaton EU:n elin, joka koostuu EU:n kansallisista tietosuojaviranomaisista ja Euroopan tietosuojavaltuutetun edustajista. Myös ETA-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein ovat tietosuojaneuvoston jäseniä. Euroopan tietosuojaneuvosto vastaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä poliisi- ja rikosoikeusviranomaisia koskevan tietosuojadirektiivin yhdenmukaisesta soveltamisesta.