Suomalaisen filosofian keulakuva ja varhaisen lukuopetuksen edistäjä saavat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa 26.6.2015.
Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaetaan Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa 26. kesäkuuta 2015 tietokirjailija Ilkka Niiniluodolle ja oppikirjailija Markku Tölliselle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnot jakavat Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja yhdistyksen palkintolautakunnan jäsen Kirsti Mäkinen. Warelius-palkinto on jaettu vuodesta 1985 lähtien.
Helsinkiläinen Ilkka Niiniluoto (s. 1946) on ollut yksi suomalaisista filosofian keulakuvista 1980-luvulta lähtien. Hänen yhteiskunnallisesti merkittävien teostensa sarjaan kuuluu sekä tieteellisiä julkaisuja, oppikirjoja että yleistajuisia filosofisia kokoomateoksia. Uransa aikana Niiniluoto toimi Helsingin yliopistossa matematiikan apulaisprofessorina ja teoreettisen filosofian professorina. Vuosina 2003–2008 hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina ja sen jälkeen yliopiston kanslerina 2008–2013. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2014, mutta jatkaa aktiivisesti tutkimusta ja opetusta emeritusprofessorina. Niiniluoto on ollut kesävihtiläinen vuodesta 1957 lähtien.
Kangasalalainen Markku Töllinen (s. 1952) on tehnyt pitkän uran opettajana ja varhaisen lukuopetuksen edistäjänä. Hän työskenteli opettajana Kangasalla ja Tampereella lähes 40 vuotta 1976–2013. Töllisen erityisesti esikoulu- ja alaluokkalaisille suunnattu tuotanto kattaa yli 150 nidettä. Hän aloitti oppikirjailijana jo 1979. Vuosina 1997–2002 Töllinen toimi päätoimisena oppikirjailijana. Hän on ollut tekemässä eri työryhmien jäsenenä useita tunnettuja alakoulun äidinkielen ja uskonnon sarjoja, muun muassa Aapiskukkoa, Hyvää Paimenta ja Aarretta, johon Töllinen parhaillaan työstää viidennen ja kuudennen luokan materiaalia.
ILKKA NIINILUOTO
Matematiikkaa, fysiikkaa ja filosofiaa opiskellut Ilkka Niiniluoto valittiin vuonna 1977 Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professoriksi. 1980-luvulla filosofianopiskelu nousi buumiksi lukioissa ja elämänkatsomustieto tuli uutena oppiaineena kouluihin. Pian Niiniluodon johtamalle filosofian laitokselle pyrki ennätysmäärä opiskelijoita, ja siitä lähtien Niiniluoto on ollut yksi suomalaisista filosofian keulakuvista.
Niiniluoto on ollut opiskeluajoistaan lähtien yhteiskunnallisesti erityisen aktiivinen. Häntä on nimitetty niin valtion viralliseksi filosofiksi kuin totuudentorveksikin. Sivistysyliopiston tavoitetta, akateemista vapautta ja arvoyhteisön mallia alleviivannut Niiniluoto toimi Helsingin yliopiston rehtorina vuodet 2003–2008 ja sen jälkeen kanslerina 2008–2013.
Niiniluoto on julkaissut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja yliopistollisina oppikirjoina käytettyjä teoksia, kuten klassikoiksi muodostuneet Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (Otava 1984) ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun (Helsingin yliopisto 1986, yhdessä Leila Haaparannan kanssa) sekä yleistajuisia filosofisia esseekokoelmia, kuten Järki, arvot ja välineet (Otava 1994).
Emeritusprofessorin tuorein teos, läpileikkaus hänen arvostetusta ajattelustaan, on kuluvana kesänä julkaistava Hyvän elämän filosofiaa (SKS).
MARKKU TÖLLINEN
Markku Töllinen on vuonna 2013 tamperelaisesta Karosen koulusta eläkkeelle jäänyt emeritusopettaja, jonka ura varhaisen lukuopetuksen edistäjänä on poikkeuksellisen laaja ja merkitsevä. Hänen opetusuransa ja oppikirjatuotantonsa on jatkunut kolmen vuosikymmenen yli, ja tuotantoon kuuluu yli 150 nidettä.
Suurin osa Töllisen tuotantoa on suunnattu esikoululaisille ja alaluokkalaisille, jotka opettelevat kirjoittamista ja lukemista. Hänen teoksissaan oppiminen on hauskaa, kun pienet lukijat saavat tehdä kirjainleikkejä, salakirjoituksia, tekemiskortteja ja pulmatehtäviä. Tutuksi ovat tulleet erityisesti sarjat Aarre, Salainen aapinen ja Salainen kerho.
Töllinen on ollut suosittu jäsen työryhmissä, joissa on syntynyt myös muun muassa uskonnon oppikirjasarjat Hyvä paimen ja Suuri kertomus, e-oppimateriaaleja, käytösopas, musiikkikoulun kirja ja saamenkielisiä oppikirjoja.
Tekstinkäsittelyohjelmia käytetään alakoulusta alkaen ja kymmensormijärjestelmän opetus tekee paluuta perusopetukseen. Töllinen on puolustanut näiden ohella sekä oppikirjoissaan että kannanotoissaan kaunokirjoituksen opettamista, jotta lapsilla säilyy mahdollisuus omaan persoonalliseen käsialaan.
Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).
Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Anne-Maria Mikkola, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.
Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2015 puheenjohtajana Paula Havaste sekä jäseninä Markku Monni, Kirsti Mäkinen, Anne Mäntynen ja Lassi Saressalo.
Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Haastattelut:
Ilkka Niiniluoto | [email protected]
Markku Töllinen | [email protected] | 040 75 06 200
Lisätiedot:
Linda Lappalainen | viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 41 05 584 | [email protected]
Ari Häkkinen | tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
040 54 60 235 | [email protected]
_____
Suomen tietokirjailijat ry on maamme suurin kirjailijajärjestö. Se edistää tietokirjallisuutta, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistyksellä on yli 3 100 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1