Homoseksuaalinen kanssakäyminen tai tarkemmin samasukupuolinen ”haureus” oli Suomessa rikos vuodesta 1894 vuoteen 1971. Noina vuosina elivät seitsemän kummaa veljestä, joiden veljeys syntyi samasta himosta ja halusta, samasta rikosnimikkeestä ja vastakkainasettelusta suomalaisen yhteiskunnan kanssa.
Seitsemän kummaa veljestä kertoo Suomen kansan kasvutarinan 1800-luvun lopun maatalousyhteiskunnasta kansainvälistyvän maamme 1970-luvulle. Samalla se kertoo seitsemän suomalaisen miehen tarinan ajalta, jolloin miesten välistä rakkautta kummasteltiin, väisteltiin ja pelättiin. Veljesten tarinat heräsivät eloon aikakauden oikeuspöytäkirjojen, kirjeiden ja lehtien sivuilta.
Miestenvälinen halu nousi lääketieteelliseen ja poliittiseen keskusteluun 1930-luvulla, ja vasta sodan kynnyksellä siitä lietsottiin yhteiskunnallinen ongelma. Työväenliikkeessä homoseksuaalisuus nähtiin köyhien alistamisena, kun taas natsivaikutteita saaneessa tiedeyhteisössä sitä ajateltiin tarttuvana sairautena. Huolta herättivät myös vankiloiden ja rintaman kaltaisissa, miesten keskinäisissä yhteisöissä ilmenneet homoseksuaaliset kokeilut. Näiden ”pseudohomoseksuaalisten” suhteiden pelättiin aiheuttavan pysyvää homoseksuaalisuutta, joka ei häviäisikään, kun naisia olisi taas saatavilla. Tämän koettiin uhkaavan jopa yhteiskunnan jälleenrakennusta.
Kirjan tarinoissa tutustutaan muun muassa kansakoulunopettaja Juhaniin, kotkalaiseen Tuomakseen luvattomine sunnuntai-illan iloineen, helsinkiläiseen lakimies-Aapoon ja vääpeli-Timoon jatkosodassa. Eeron tarinan myötä palataan aikaan, jolloin homoseksuaalisuuden rikosluokitus poistettiin seksuaalivallankumouksen jälkimainingeissa. Syntyi suomalainen homoliike, ja positiivinen seksuaali-identiteetti pääsi vihdoin rakentumaan.
”Siellä kertoi todistaja nähneensä sellaista, jota missään sanomalehdessä ei woi julkaista.”
”Samasukupuoliset suhteet saivat olla myös rauhassa julkiselta paheksunnalta, koska niistä ei seurannut merkittäviä sosiaalisia ongelmia samalla tavoin kuin avioliiton ulkopuolisista suhteista naisiin. Heteroseksuaalinen himo jätti jälkeensä huonoja naisia, äpäriä, sukupuolitauteja ja köyhyyttä sekä kaikesta seurannutta häpeää.”
”Sanomalehdissä käytettiin myös erilaisia kiertoilmauksia, ilmeisesti koska asioista ei tohdittu puhua suoraan. Esimerkiksi Suur-Savo kirjoitti 11. marraskuuta 1907 Eulenburgin oikeudenkäynnistä: ’Siellä kertoi todistaja nähneensä sellaista, jota missään sanomalehdessä ei woi julkaista.’ Vallitsi käsitys, että on sitä parempi, mitä vähemmän ihmiset tietävät erilaisista ’luonnottomuuksista’, jotteivät he vain saisi vaikutteita.”
”Kyseinen taipumus on minussa synnynnäinen, sielullinen ja tunneherkkyyden aikaansaama sairaus. Olen niin monta kertaa koettanut sitä kaikin voimin vastustaa, kysymällä itseltäni mistä se johtuu, saamatta vastausta.” – Aapo sellissä kirjoittamassaan kirjeessä, Helsinki (1934)
”Homoseksuaalit kuvattiin yhteiskunnan vihollisina, jotka saalistavat viattomia kansalaisia kaduilla tuoden heitä sitten ’pesäänsä’. Eeron kotia kuvattiin homoseksuaalien ’päämajana’, ei hänen kotinaan. (…) Jutussa kuvattiin myös, kuinka armeijan alokkaat olivat homoseksuaalien ’tulilinjalla’. Eeron kuvattiin ’saalistavan’ alokkaita, ja Eerosta otettu koiranulkoilutuskuva oli otsikoitu: ’toimitusjohtaja jälleen pyydystämässä’.”
Sandra Hagman
Seitsemän kummaa veljestä
Kertomuksia suomalaisen homoseksuaalisuuden historiasta
978-952-495-382-5
Gaudeamus 2016
Arvostelukappaleet:
[email protected]
Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilla
Kansikuva_Seitseman_kummaa_veljesta.jpg
Koko: 0,07 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x319Kansikuva_Seitseman_kummaa_veljesta.jpg
Koko: 0,07 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x319Painokelpoinen_kansikuva_Seitseman_kummaa_veljesta.jpg
Koko: 1,40 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1714x2329Painokelpoinen_kansikuva_Seitseman_kummaa_veljesta.jpg
Koko: 1,40 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1714x2329Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1