Helsingin piispa Irja Askola uskoo, että papin ja asianajajan työssä on paljon samaa. Molemmat ovat kutsumusammatteja, ja sekä pappi että juristi kuulevat ja kohtaavat tilanteita, joista eivät edes tienneet.
– Parhaimmillaan hyvä pappi tai hyvä juristi kohtaa ihmisen aidosti, hakee oikeudenmukaista ratkaisua ja auttaa jostakin elämän saranakohdasta eteenpäin.
Haastattelussa kahdestuhannes asianajaja
Kouvolalainen Lasse Tirronen on Suomen kahdestuhannes asianajaja. Uusi tuhatluku meni rikki vuodenvaihteessa. Tirrosella on ollut oma lakiasiaintoimisto viimeisen kahden vuoden ajan. Kun oikeudenkäyntejä hoitavilta vaaditaan jatkossa lupa, hän valitsi asianajajuuden lupalakimiehen luvan hakemisen sijasta.
– Luulen, että näin toimisto pystyy kasvamaan tulevaisuudessakin. Työllistän tällä hetkellä yhden vastavalmistuneen lakimiehen, ja toiselle lakimiehelle on tarve todennäköisesti jo lyhyen ajan sisällä.
Daavid vastaan Goljatit
Liikejuristina työskennellyt Mika Lehtimäki irtisanoutui suuresta, arvostetusta asianajotoimistosta ja perusti oman yrityksen. Kollegat varoittelivat, ettei töitä riitä kapeaan erikoisalaan keskittyvälle asianajajalle, jolla on jopa otsaa kieltäytyä toimeksiannoista. Markkinointiinkaan ei ollut varaa. Vähitellen mylly kuitenkin lähti käyntiin. Alussa oli mukana hyvää tuuriakin.
Lue näköislehteä:
Lisätietoja:
Viestintäasiantuntija Johanna Kainulainen, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 721 7289, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1