Kymenlaakson ammattikorkeakoulun restauroinnin koulutusohjelman opinnäytetyönä on kartoitettu vaihtoehtoisia kehityspolkuja Urajärven kartanomuseon tulevaisuuden turvaamiseksi. Opinnäytetyön on laatinut restauroinnin opiskelija Juha Toivio.
Urajärven kartano on Asikkalassa, Vääksyn kanavan ja Heinolan välisen tien puolivälissä. Rakennusta ympäristöineen on hoidettu ja säilytetty alkuperäisessä asussaan yleisölle avoimena kartanokotina Lilly ja Hugo von Heidemanin testamentin mukaisesti vuodesta 1928 lähtien.
Urajärven kartanomuseon käyttöön saattaa lähitulevaisuudessa vapautua lisätiloja, joiden myötä museolle tarjoutuu mahdollisuus kehittää uusia toimintamuotoja. Tavoitteena on kehittää kartanomuseosta kulttuurimatkailullisesti kiinnostava ja uusia kohderyhmiä houkutteleva tutustumiskohde.
Moni valtion hallinnoima museokohde on joutunut vaikeaan tilanteeseen, kun kiristynyt valtiontalous on leikannut kulttuurialan määrärahoja. Opinnäytetyössä on tutkittu muun muassa miten kartanomuseon tulevaisuus voidaan turvata ammattimaisesti hoidettuna avoimena kulttuuriperintökohteena, ja millaisia toimintoja voidaan kehittää museolle, jonka vetovoimatekijöitä ovat mm. ehyt kartanokotikokonaisuus, ainutlaatuinen maisemapuisto ja Natura-luonto.
Kartanomuseo muodostaa kokonaisuutena monipuolisen kulttuurimiljöön ja loistavan näyttämön kulttuuriympäristökasvatukselle. Opinnäytetyön kehitysehdotuksissa museota kehotetaan verkostoitumaan alueen muiden toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa sekä sitouttamaan paikalliset ihmiset mukaan kartanon tuleviin toimintoihin, kylän elävöittämiseen sekä yhteisöllisyyden tiivistämiseen. Nämä yhdessä luovat alueelle pysyviä työpaikkoja. Museosta voisi syntyä jopa käsityöläisyhteisön ylläpitämä kulttuuripuisto.
Kartanon historia on täynnä tarinoita, jotka draaman keinoin avaavat vieraille mahdollisuuksia eläytyä kartanon menneisyyteen. Sosiaalista mediaa hyödyntämällä museo voi luoda oman verkkoyhteisönsä ja vuorovaikutteisen markkinointi- ja tiedotuskanavan.
Onnistuneiden kulttuuripalvelukonseptien luomiseksi opinnäytetyössä on kartoitettu, millaista osaamista tarvitaan uudenlaisen museon ylläpitämisessä, millaisia eri alan osaajia tulevaisuuden museotoiminta vaatii sekä miten ja millaiseksi yritykseksi museon voisi muuttaa. Toisaalta vaaditaan syvällistä ammatillista erikoisosaamista, toisaalta laaja-alaista näkemyksellisyyttä ja konsultoivaa otetta.
Yhtenä vaihtoehtoisena toimintatapana opinnäytetyössä esitetään, että kartanomuseo säätiöitäisiin ja sen hoitamista ja ylläpitoa varten perustettaisiin hoito-osuuskunta. Osuuskunta rahoittaisi toimintaansa tarjoamalla monipuolisia perinnepalveluja, jotka kattaisivat konservointi-, restaurointi- ja korjausrakentamispalvelut, suunnittelu- ja neuvontapalvelut sekä museopalvelut. Lisäksi osuuskunta tarjoaisi kotipalveluja kaupassakäyntiavusta ruohonleikkuuseen.
Osuuskunnan olisi hyvä saada jäsenikseen mahdollisimman paljon paikallisia yrittäjiä ja verkostoitua näin alueen muiden palveluntuottajien kanssa. Toimialueenaan osuuskunnalla olisivat lähikunnat. Kartanomuseon tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kyläyhteisö kytketään yhä tiiviimmin mukaan kartanon toimintaan. Kartanomuseon toiminta kulttuuripuistona voisi tulevaisuudessa työllistää paikallisia ihmisiä ja toimia yhteisöllisenä tapahtumakeskuksena.
Lisää kuvia kartanomuseosta osoitteessa
http://kuvat.kyamk.fi/tiedotus/Urajarven_kartanomuseon_kehityspolkuja/ .
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
restauroinnin opiskelija, teollinen muotoilija (TaiK) Juha Toivio
p. 040 588 3445
Kaikki KyAMK:n mediatiedotteet osoitteessa www.kyamk.fi/mediatiedotteet
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on menestyksen tekijä: laadukas, työelämäläheinen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa onnistumme yhdessä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1