Lukuinto-ohjelma päättyy ja Lukuinto-opas jaetaan kaikkiin kouluihin ja kirjastoihin
Lukuinto on opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen kolmevuotinen ohjelma, jota toteuttavat Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta. Tavoitteena on 6–16-vuotiaiden lasten ja nuorten monipuolisten lukutaitojen kehittäminen yhteistyössä koulujen, kirjastojen ja kotien kanssa. Ohjelman perustamisen taustalla on kansainvälisten PISA- ja PIRLS-tutkimusten herättämä huoli suomalaislasten ja -nuorten lukutaidosta ja -motivaatiosta.
Opetuksella ja kirjastolla on sama tavoite: lukuharrastukseen innostaminen ja sen tukeminen. Lukuinnossa saatujen alustavien tutkimustulosten mukaan opettajien ja kirjastoammattilaisten erilainen kokemus- ja koulutustausta antavat hedelmällisen pohjan yhteistyölle, uusille toimintatavoille ja keskinäiselle tiedon jakamiselle. Lukuinto-vuosien aikana järjestetyt koulutukset lukumotivaation ja monilukutaidon aihepiireistä ovat nostattaneet koulun ja kirjaston ammattilaisten yhteistyön henkeä ja avanneet silmiä resurssien yhteiselle hyödyntämiselle.
Vuonna 2012 alkanut yhteistyö ja pilotointi 30 koulu- ja kirjastoparin kanssa eri puolilla Suomea on tuottanut verkkoon Lukuinto-ideapankin sekä Lukuinto-oppaan, joka jaetaan kaikille Suomen kouluille ja kirjastoille seuraavan lukuvuoden alussa. Oppaaseen on koottu ohjeita koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämiseksi sekä toimintatapoja lukuinnon kasvattamiseksi. Lukuinto-ohjelman työryhmä lopettaa toimintansa 30.6.2015.
Tuloksia: lainaus lisääntyi pilottikunnissa 4 prosenttia, muualla 0,8
Verrattaessa vuoden 2012 lainaustilastoja vuoden 2014 tilastoihin lasten ja nuorten kirjojen lainaus lisääntyi pilottikunnissa keskimäärin 4 prosenttia, kun se koko maassa kasvoi 0,8 prosenttia. Lukuinto-toiminta laajeni useissa pilottikunnissa koko kuntaan ja yli kuntarajojen. Laajentumishankkeita oli mm. Lappeenrannan ja Lohjan kaupungeissa sekä Lapin maakunnassa. Lukuinnossa mukana olleiden oppilaiden määrä kohosi lopulta n. 15 000:een.
Merkittävää on, että useilla Lukuinto-paikkakunnilla kirjasto on hakeutunut mukaan OPS-työryhmiin ensimmäistä kertaa. Innostuminen on onnistuminen myös ammattilaisten kesken: heihin kohdistuneessa selvityksessä kaikista vastaajista 70 prosenttia (56/80) ilmoitti edustamansa kirjaston tai koulun aikovan sisällyttää Lukuinto-ohjelman tavoitteita strategiaansa tai opetussuunnitelmaansa. Vastausten perusteella luottamus, yhteisten arvojen jakaminen, vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö kuvaavat pilottiparien työskentelyä, vaikka yhteistyö ei ollut kestänyt pitkään. (Lue lisää: lukuinto.fi http://www.lukuinto.fi/lukuinto-ohjelma/matkalla-motivaatioon/lukuinto-tyo-kirjastossa.html)
Oppilaskyselyn mukaan lähes 60 prosenttia [456/780] vastanneista kertoo oppineensa Lukuinnossa eniten inhimillisen pääoman ja yhteisöllisen oppimisen kannalta merkityksellisiä ryhmätyötaitoja. (Lue lisää: lukuinto.fi http://www.lukuinto.fi/media/mallisto/tutkimus/tutkimuksia_opinnaytetoita.pdf )
Annette Ukkola tutkii Lukuinnon vaikuttavuutta seurantatutkimuksella yli 1200 oppilaan otoksella. Alustavissa tuloksissa lukemisesta pitäminen on lisääntynyt erityisesti 0–2-luokkalaisten joukossa. Erityisesti poikien asenne lukemiseen on muuttunut myönteisemmäksi: syksyllä 2013 pojista 56 prosenttia vastasi nauttivansa lukemisesta ja keväällä 2015 luku oli noussut jopa 73 prosenttiin.
Lukemisharrastus on kuitenkin polarisoitumassa etenkin pojilla. Yhä useammat lukevat joka päivä huvikseen ja pitävät lukemista lempiharrastuksenaan, kun taas moni jättää lukemisen kokonaan. Tuloksissa on kuitenkin havaittavissa myös, että lukemisen monipuolisuus korreloi myönteisen lukemisasenteen kanssa. Edelleen tuloksissa ilmeni, että lukemisasenne oli sitä myönteisempi, mitä enemmän valinnan vapautta oppilailla oli, ja mitä aktiivisemmin oppilaat suosittelivat kirjoja toisilleen. Pilotointivuoden aikana vahvistui lukevien ystävien merkitys lukuinnon lisääjänä. Aktiivisella kirjaston käytöllä ja myönteisellä lukemisasenteella havaittiin yhteys, joka vahvistui ohjelman aikana. (Lue lisää: lukuinto.fi http://www.lukuinto.fi/media/mallisto/tutkimus/ukkola_lukuinto_alustavia_tuloksia_s13k15.pdf)
Lukuinnon kasvattamisen tärkeimmät keinot
Piloteissa monilukutaitoja on harjaannutettu monin tavoin paikalliset resurssit huomioiden ja usein myös teknologiaa hyödyntäen (esimerkiksi teksti, kuva ja elokuva, ääni sekä draama ja teatteri). Toimintatavat nojaavat yhteisöllisyyden, toiminnallisuuden, oppijalähtöisyyden huomioimisen sekä oppimisympäristön laajentamisen periaatteille. Oleellista on, että lukemiselle annetaan arvoa. Opettajat ja kirjastoammattilaiset kannustavat ja kannattelevat lukemista sekä kiinnittävät huomiota sen näkyväksi tekemiseen. Esimerkiksi luetusta kirjasta ryhmässä tuotettuja kirjatrailereita näytetään kirjastossa järjestettävässä vanhempainillassa. Kotien ja yhteisön merkitys motivaation kasvattamisessa on keskeinen ja kaikessa tekemisessä korostuu vertaisvuorovaikutus.
Lukuinto-työryhmä on työskennellyt kirjasto- ja koulukentällä aktiivisesti kolme vuotta. Kokemus on synnyttänyt vakaat näkemykset monitahoisen asian ytimistä. Lukuinnon suunnittelija, opettaja Marianna Junes kertoo: ”Motivaatiota lisäävät oppilaille tarjotut valinnan mahdollisuudet, kirjallisuuden käsittely monipuolisella tavalla ja ajan antaminen monilukutaitojen harjoittamiselle koulupäivän aikana. Ääneen lukemisen merkitystä tulee korostaa sekä kodeissa että koulussa myös niille, jotka jo itse osaavat lukevat. Lisäksi on muistettava, että verkkotekstit parantavat lukutaitoa ja pelien maailma tarjoaa myös tarinoita.”
”Vaikka toisin usein luullaan, tietokirjallisuus innostaa monia lapsia ja nuoria. Esimerkiksi Lohjan Muijalan pilottikoululla innostuttiin lukemaan tietokirjallisuutta sen monipuolisten käsittelytapojen myötä. Tutustumalla valitun teeman kautta tietokirjallisuuden sisältöihin laajennetaan näkökulmaa, rakennetaan siltoja oppiaineiden välille, mahdollistetaan ilmiöpohjainen oppiminen ja edistetään monilukutaitoa.”, sanoo kirjasto-asiantuntija, suunnittelija Kaisa Ikonen.
Lapsille ja nuorille tulee tarjota monipuolisesti tekstejä, lyhyestä faktasta pitkään fiktioon. Erityisesti poikien lukutaidosta ollaan huolissaan, mutta on huomattava, että pojat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Tärkeää on tunnistaa poikien lukuisat alakulttuurit ja identiteetit. Maahanmuuttajien ja erilaisten oppijoiden lukutaitoon on kiinnitettävä huomiota kunkin ryhmän lähtökohdista käsin.
Lukuinto-teemavuotta vietettiin lukuvuonna 2014–2015. Teemavuoden suojelija oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä Lukuinto-lähettiläinä Aleksi Delikouras, Siri Kolu ja Agneta Möller-Salmela.
Lukuinto-ohjelma on tuottanut Lukuinto-ideapankin ja Lukuinto-oppaan ohella vanhemmille suunnatun Kiedo meidät tarinaan -oppaan. Kaikki materiaalit löytyvät tulostettavina versioina suomeksi, mutta myös ruotsiksi ja englanniksi lukuinto.fi -sivustolta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkistaa Lukuinto-ohjelman loppuraportin syksyllä 2015.
Lisätietoja
Lukuinto-ohjelman projektipäällikkö Eeva Kurttila-Matero 050 5255576, [email protected]
Suunnittelija Marianna Junes 040 5134461, [email protected]
Seurantatutkimus: Annette Ukkola 050 3575897, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1