Vain murto-osa syksyllä 2016 lukio-opintojaan aloittavista haluaa opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia Lappeenrannan lukioissa. Peruskoulun viidenneltä luokalta lähtien saksaa, ranskaa ja venäjää niin sanottuna A2-kielenä opiskelleista vain noin kolmasosa on halukas jatkamaan kieliopintojaan lukiossa.
Opiskelijoita on niin vähän, ettei kieliryhmiä voida perustaa. Esimerkiksi peruskoulun 9. luokalla A2-ranskaa opiskeli 13 oppilasta, joista lukiossa haluaisi jatkaa 4 opiskelijaa; saksaa opiskelleita on 16, jatkajia 4; venäjää opiskelleita 21, joista 7 haluaisi jatkaa. Peruskoulun 8-luokalla alkavissa B2-kielissä tilanne ei ole yhtään parempi. Valintojen mukaan espanjaa ja venäjää peruskoulussa opiskelleista 10 oppilaasta vain 1 haluaa kummassakin ryhmässä jatkaa kieliopintojaan.
Lukiossa alkeista kieliopintojaan aloittamaan on ilmoittautunut noin 40 % opiskelijoista: venäjää 18, italiaa 13, ranskaa 18, saksaa 28 ja espanjaa 70. Viime vuosien kokemukset osoittavat, että vain muutamat jatkavat kieliopintojaan koko lukion ajan ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Keväällä 2016 ylioppilaita valmistui noin 300. Lukuvuoden 2015–2016 aikana muun pitkän kielen kuin englannin yo-kokeen suoritti 13 opiskelijaa. Lyhyitä kieliä kirjoittaneita oli yhteensä 41 eli noin 14 % ylioppilaista.
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, lukioiden rehtorit Mika Luukkonen ja Olli Mielonen sekä lukioiden kieltenopettajat toivovat, että nuoret harkitsisivat uudelleen kieliopinnoista luopumistaan ja päätyisivät hyödyntämään lukion tarjontaa ja jatkamaan kieliopintojaan niin, että kieliryhmät saataisiin perustettua.
– On harmillista, että nuoret eivät malta käyttää lukioaikaansa vieraiden kielten opiskeluun. Tällä tavoin nuoret supistavat itse omia jatko-opinto- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Kun vieraiden kielten opiskelusta kiinnostuneita on vain muutama, ei ryhmiä voida perustaa. Kokemuksesta voin kertoa, että aikaa vieraiden kielten opiskeluun on kuitenkin parhaiten lapsuudessa ja nuoruudessa, Willberg sanoo.
Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Tulevaisuuden taitoja ovat muun muassa tiedonhankinta-, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot. Lukio-opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteiden suunnassa. Lukio-opetus ohjaa pohtimaan muun muassa suomalaisen ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia.
Hyvä englannin kielen taito on tarpeen kansainvälistymisessä, mutta riittääkö se? Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela on pohtinut, katsotaanko ja tulkitaanko maailmaa vain brittiläisestä ja pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta, jos päästään vain englanninkielisen tiedon äärelle.
Lisätietoja:
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh. 0400 705 875
[email protected]
Kimpisen lukion rehtori Olli Mielonen, puh. 040 197 0899
[email protected]
Lappeenrannan Lyseon lukion rehtori Mika Luukkonen, puh. 040 514 7615
[email protected]
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1