Suomalainen yhteiskunta elää murrosvaihetta. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat, tieto on uudella tavalla saavutettavissa ja kilpailu resursseista kiristyy. Korkeakouluilta odotetaan yhä enemmän vaikuttavuutta, profiloitumista, kansainvälisyyttä ja joustavuutta. Kaikkien ei ole mahdollista tehdä kaikkea. Korkeakoulujen profiloitumisen tulee pohjautua strategiseen, tulokselliseen yhteistyöhön ja työnjakoon.
Valtakunnallisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on esitetty erilaisia malleja, joilla sovittaa yhteen niukkenevat resurssit sekä koulutuksen laatu, työelämävastaavuus ja tieteelliset vaatimukset. On esitetty rakennettavaksi kirjo erityyppisiä korkeakouluja vahvoista ammattikorkeakouluista puhtaasti tieteellisiin yliopistoihin. Toisessa esityksessä tutkimus ja ylemmät tutkinnot keskitettäisiin muutamiin huippuyliopistoihin, ja iso joukko korkeakouluja tuottaisivat alempia tutkintoja.
Kahden pilarin korkeakoulujärjestelmä, duaalimalli, on kaksi vuosikymmentä palvellut hyvin. Nyt mallia arvioidaan valtakunnallisesti ja etsitään tapoja kehittää korkeakoulujärjestelmää. Tutkintoaikoja tulee nopeuttaa ja työelämän kohdennettu osaaminen varmistaa. Koulutuksella ja tutkinnoilla tulee ennen kaikkea olla arvo opiskelijalle itselleen.
Korkeakoulujen erilaisilla yhteistyömalleilla pilareiden raja-aitoja on myönteisellä tavalla rikottu. Tiedeyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtävät ja lainsäädännölliset lähtökohdat ovat edelleen omansa. Rakenteiden sijaan keskustelun ydin tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa. Suomen tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi riittävä koulutustarjonta kaikilla tutkintoasteilla on tärkeää. Korkeakouluilla tulee, profiilista riippumatta, olla yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Yliopistokeskuspaikkakunnilla ja niitä ympäröivillä alueilla on kehityksessä merkittävä rooli yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, aluekehittäjien ja yritysten yhteisinä toimintaympäristöinä. Emoyliopistojen vahva läsnäolo mahdollistaa syvällisen tiedepohjan riittävän monella koulutusalalla, tutkimusverkostot sekä myös jatko-opintojen mahdollisuudet yritysten rekrytoidessa yhä enemmän myös tohtoreita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa on tunnistettu ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten yhteistyöstä hyviä käytänteitä. Kokkolaan on esimerkiksi rakentunut korkeatasoinen kemian opetus- ja tutkimuskeskittymä, jossa mukana ovat Oulun ja Jyväskylän yliopistot, Centria-ammattikorkeakoulu, Teknologiakeskus KETEK sekä teollisuus. Koulutusasteiden välille on pitkäjänteisesti luotu myös joustavia koulutusväyliä. Näitä käytäntöjä kehitetään toiminta-alueella jatkuvasti.
Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu haluavat jatkossakin kehittää alueellisesti omaleimaista osaamista yhteistyössä muiden toimijoiden ja verkostojensa kanssa.
Tanja Risikko
johtaja, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Pekka Hulkko
rehtori, Centria-ammattikorkeakoulu
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1