Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä juhlistettiin 20-vuotiasta HAMKia ja uuden lukuvuoden avajaisia tiistaina 4.9.2012. Samalla vihittiin käyttöön Riihimäen yksikön uudisrakennus. Avajaispuheen piti HAMKin johtava rehtori Veijo Hintsanen.
”Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma asettaa ammattikorkeakoulut lähes mahdottoman tehtävän eteen. Rahoitusta leikataan 15 %, mutta tulosten pitäisi oleellisesti parantua. Malli on yllättävä ja ennen kokematon. Koskaan aiemmin koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta ei tällä tavalla ole leikattu taantumaan mentäessä. Osaamisen kehittämiseen on päinvastoin panostettu osana kilpailukyvyn parantamista ja taantumasta selviytymistä.
Suomi voi tunnetusti menestyä vain kilpailukykyisellä osaamisella. Siihenhän hallitusohjelmakin tekstiosassaan kunnianhimoisesti tähtää, vaikka resurssipuoli on rajussa ristiriidassa kauniiden tavoitteiden kanssa. Ammattikorkeakoulut on jostakin käsittämättömästä syystä valittu tämän ohjelman pääkärsijöiksi. Olemme toki tottuneet koko olemassaolomme ajan vastaamaan koviin haasteisiin, kun mitään ei ole saatu ilman taistelua ja mediapeli on välillä ollut kohtuutonta.
Ammattikorkeakouluillahan on tunnetusti rahaa yli oman tarpeen – harhainen mielikuva, jonka synnyttäjät ja ylläpitäjät löytyvät varmasti ammattikorkeakoulujen ulkopuolelta. Tosiasiassa ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaiset vuosikustannukset ovat noin puolet yliopistojen vastaavista. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtaiset vuosikustannukset ovat selvästi korkeammat kuin ammattikorkeakoulujen.
Ammattikorkeakouluista valmistuvat työllistyvät yhtä hyvin kuin yliopistoista valmistuvat. Tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ovat lyhyemmät kuin yliopistoissa ja keskimääräiset läpäisyasteet ovat paremmat kuin yliopistoissa. Tästä huolimatta syyttävä sormi osoittaa pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen suuntaan. Eihän se kivalta tunnu, vaikka parantamisen varaa toki on paljon myös ammattikorkeakoulujen toiminnassa.
On myös aiheellista huomata, että uuden korkeakoulumuodon sisäänajo ei vielä ole kaikilta osin maalissa. Koulutusväylä ei vieläkään ole aidosti auki ylös asti, eivätkä ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeet ole kaikilta osin kansainvälisen käytännön mukaisia. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on lakisääteisesti ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa kelpoisuuden yliopistojen jatko-opintoihin. Tästä huolimatta suomalaiset yliopistot ovat katsoneet aiheelliseksi tehdä lain soveltamisesta omat tulkintansa siten, että niillä asiallisesti estetään lain hengen mukainen eteneminen. Reittejä on siten rakennettava ulkomaisten yhteistyöyliopistojen kanssa, kun homma siellä pelaa ilman ylimääräisiä koukeroita.
Ihmetystä herättää myös poliittisten päättäjien ja sen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön linnoittautuminen ammattikorkeakoulujen täysin harhaanjohtavan englanninkielisen nimen Polytechnic-taakse. Ammattikorkeakoulut ovat aikoja sitten yhteisellä päätöksellä ottaneet käyttöön kansainvälisesti ymmärrettävän University of Applied Sciences -nimikkeen Saksan ja monen muun maan esimerkkien mukaisesti. Kun koulutusta pitäisi nyt kasvavassa määrin myydä maailmalle, on nimikkeiden oltava kaikissa maailmalle leviävissä tiedostoissa yhteneväiset ja kansainvälisesti ymmärrettävät. Ammattikorkeakoulujen ainoa oikea kansainvälinen viitekehys on korkea-asteen koulutus, josta maailmalla poikkeuksetta käytetään university-nimikettä.
Hämeen ammattikorkeakoulu elää keskellä edellä kuvattua haastekenttää. Virallinen koulutuspolitiikka haastaa myös uusilla rahoitusmalleilla, toimipisteverkon harventamisvaateilla, toimiluvan kyseenalaistamisella, osakeyhtiömalliin siirtymisellä ja kovilla tulosvaatimuksilla. Samaan aikaan ammattikorkeakoulua ylläpitävän kuntayhtymän jäsenkunnat edellyttävät toimipisteverkon säilyttämistä ja aluevaikuttavuuden parantamista kaikilla seutukunnilla. Ristiriitaisten odotusten keskellä henkilöstölle pitäisi kuitenkin pystyä luomaan uskoa tulevaisuuteen ja motivaatiota entistäkin kovempiin suorituksiin.
Vain motivoitunut ja osaava henkilöstö pystyy tekemään sen ihmeen, jota meiltä nyt odotetaan. Siksi pyrimme rakentaviin ratkaisuihin sekä sopimusneuvotteluissa ministeriön kanssa että omissa toimissamme uusiin järjestelmiin siirtymisessä. Omat voimat eivät kuitenkaan kaikkiin uusiin haasteisiin vastaamiseen riitä. Siksi olemme hakeutuneet järjestelmälliseen yhteistyöhön kahden muun merkittävän ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö on edennyt strategiseksi liittoumaksi, jossa HAMK yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa muodostaa maan suurimman ammattikorkeakoulukokonaisuuden. Sen rakentuminen toimivaksi kokonaisuudeksi on sekä ammattikorkeakoulujen itsensä että myös toimintaympäristön suuri mahdollisuus, joka on osattava taitavasti hyödyntää.
HAMK on, kokeilukausi mukaan lukien, toiminut 20 vuotta. Sinä aikana 17 oppilaitoksen aineksista ja erilaisista toimintakulttuureista on rakennettu yksi yhtenäinen ja vahva korkeakoulu, joka on toiminta-alueensa merkittävä innovaatiotoiminnan edistäjä ja arvostettu toimija korkeakoulukentässä. HAMKista on tänä aikana valmistunut noin 14 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta osaajaa. Toiminta on vuosien mittaan laajentunut kattamaan lähes kaikki koulutusalat ja niillä yhteensä noin 30 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja 7 ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Vieraskielisten koulutusohjelmien määrä on noussut seitsemään ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä yli 600:aan. HAMKin toimipisteverkko kattaa Kanta-Hämeen kaikki kolme seutukuntaa ja Etelä-Pirkanmaan.
Osoituksena HAMKin ja sen ylläpitäjien määrätietoisesta työstä ammattikorkeakoulun ja sen toimipisteiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on myös tämä HAMKin Riihimäen yksikön uudisrakennus, joka oleellisesti parantaa opiskeluympäristöä ja yksikön viihtyvyyttä. Esitän lämpimät kiitokset Riihimäen kaupungille investointikustannuksiin osallistumisesta ja sen myötä yksikön kilpailukyvyn ja tulevaisuuden turvaamisesta.
Henkilöstölle ja opiskelijoille toivotan menestyksellistä lukuvuotta. Haasteista huolimatta lukuvuodesta 2012–2013 tulee onnistunut ja uusia uria aukaiseva.”
Lisätiedot
rehtori Veijo Hintsanen, p. 03 646 4210 tai sp. [email protected]
Kuvia juhlasta voi tiedustella HAMKin tiedotuksesta osoitteesta [email protected].
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1