Naisten ja miesten välisen työelämän tasa-arvon saavuttaminen on edelleen toteutumaton haave, joka käy ilmi Tradenomiliiton teettämästä työelämän tasa-arvotutkimuksesta. Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että tradenomiliiton jäsenten kokemat tasa-arvoasiat olivat menneet osin jopa huonompaan suuntaan. Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittaminen aiheuttaa naisilla kitkaa erityisesti työhön paluun osalta. Miehillä vastaavasti syrjintäkokemukset olivat lisääntyneet liittyen vanhemmuuteen. Asenneilmasto näyttää olevan taloudellisen taantuman myötä jopa kovenemassa suomalaisissa työyhteisöissä.
Tradenomiliiton jäsenten tasa-arvoasioiden nykytilaa selvitettiin määrällisen kyselytutkimuksen avulla alkukeväästä 2016. Marianne Hatakan tutkimus oli kolmas aihetta käsittelevä ja jatkoa vuosina 2009 ja 2012 toteutetuille kyselytutkimuksille. Aiemmista tutkimuksista poiketen tähän tutkimukseen kuului tarkempi kyselyosuus perhevapaisiin liittyvistä asioista sekä laadullinen tutkimusosa, jossa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla perhevapaiden ja työsuhteen päättymisen yhteyttä.
Määrällisen tutkimuksen tulokset noudattelevat kahden edellisen kyselyn tuloksia ja kertovat, että epätasa-arvoon liittyvät kokemukset eivät ole valitettavasti vähentyneet, vaan ovat osin jopa nousussa. Ainoastaan raskauteen liittyvä syrjintä oli osittain hienoisessa laskussa. Erityisesti miesten kokema syrjintä liittyen vanhemmuuteen oli lisääntynyt. Miehet kokivat, että heidän mahdollisuutensa perhevapaalle jäämiseen olivat selkeästi naisia heikommat ja jopa 34 prosenttia perheellisistä miesvastaajista ilmoitti, että on jättänyt käyttämättä perhevapaita, vaikka olisi halunnut pitää niitä. Näin siitäkin huolimatta, että yhteiskunta on pyrkinyt lisäämään toimia miesten perhevapaa-aseman parantamiseksi.
Hatakan toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan naisten työsuhdeasema on heikentynyt merkittävästi perhevapailta palattaessa. Tuloksista käy ilmi, että varsin monet naiset olivat kokeneet tehtävänkuvien muutoksia työhön palatessaan. Vain 33,3 prosenttia perheellisistä naisista palasi samoihin työtehtäviin, kun taas vastaavasti miehistä lähes kaikki palasivat samoihin tehtäviin kuin ennen perhevapaita. Moni naisvastaajista oli kokenut lisäksi työsuhteen päättymisen perhevapailta palattua. Määräaikainen työsuhde oli joko jätetty uusimatta tai se oli kokonaan katkaistu. Myös vakituisia työsuhteita oli päätetty. Tutkimuksen teemahaastattelut vahvistivat tätä käsitystä. Haastatteluissa kävi ilmi, että ainakin joissakin tapauksissa perhevapailta palaavia naisia irtisanotaan tai painostetaan itse irtisanoutumaan eropaketin avulla pian perhevapaalta töihin paluun jälkeen. Laki on tässä heikko, sillä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, yhdistettynä salassapitosopimukseen, laitonkin työsuhteen päättäminen voidaan toteuttaa ilman pelkoa ikävästä julkisuudesta. Asian riitauttamisen kynnys oli haastateltavien mukaan liian korkea, joten eropaketin ottaminen oli helpoin vaihtoehto.
Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä, sillä tällaisen tilanteen kokeneet naiset näyttäisivät, tämän tutkimuksen valossa, kyynistyvän ja menettävän aiemman vahvan sitoutumisen työyhteisön hyväksi. Lisäksi he menettivät luottamuksen paitsi työelämän pelisääntöihin, myös koko tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Laadullisen tutkimuksen tulokset yhdessä kyselytutkimuksen tulosten kanssa antavat ymmärtää, että ongelmia voitaisiin ehkäistä ns. irtisanomisen jälkisuojalla perhevapaalta palattaessa sekä työnantajien sanktioita koventamalla. Lisäksi ennakkotapausten merkitys olisi huomattava oikeuskäytäntöjen kannalta. Taloudellinen taantuma on siirtänyt perhevapaisiin ja vanhemmuuteen liittyviä suuria uudistuksia, ja vastuuta onkin pyritty siirtämään enemmän organisaatioille perheystävällisen työpaikkakulttuurin kehittämiseksi. Kuitenkin yhteiskunnassamme näyttäisi olevan tarvetta asennemuutokselle – perheystävällisyys lähtee jokaisen yksilön asenteesta.
Lisätietoja: Marianne Hatakka, p. 050 536 7388, sp. marianne.hatakka(a)gmail.com
Kokonaisuudessaan työ on luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239121.
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1