Sosiaalipedagoginen hevostoiminta tarkoittaa talliympäristössä tapahtuvaa toimintaa, jonka avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Forssan seudulla on kolme yrittäjää, jotka tarjoavat näitä palveluita. Hämeen ammattikorkeakoulusta hevostalouteen suuntautuvaksi agrologiksi (AMK) valmistuva Anna-Kaisa Kotinoja totesi opinnäytetyössään, että toiminnalle tuntuu löytyvän tarvetta Forssan seudulta. Samaan aikaan palveluntarjoajilla on kuitenkin aivan liian vähän asiakkaita.
Marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka ovat kaikki jonkinlaisessa kosketuksessa sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. He olivat paikallinen palveluntarjoaja, kaksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan asiakasta, lasten ja nuorten erityisohjaaja, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaalijohtaja sekä sosiaaliohjaaja, joka vastaa sosiaalipedagogisista hevospalveluista, joita tarjotaan perhekodin yhteydessä. Tarkoituksena oli selvittää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan nykytilannetta Forssan seudulla. Kysymykset liittyivät muun muassa ennakkotietoihin, tarpeeseen, vaikuttavuuteen ja yhteistyöhön eri tahojen välillä.
Ongelmana edelleen tiedon puute
Sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla on paljon erilaisia vaikutuksia. Sen asiakaskunta on laaja. Se sopii lapsille ja nuorille, pitkäaikaissairaille, pitkäaikaistyöttömille ja vanhuksille tai kenelle tahansa, joka on syrjäytymässä tai vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta.
Toiminnalla voidaan saavuttaa rauhoittumista, uusia elämyksiä, keskittymiskykyä, avoimuutta, empaattisuutta ja rohkeutta. Kodin ulkopuolelle asumaan sijoitettujen lapsien sijoitettunaoloaikaa on saatu lyhennettyä ja sijoittamisia estettyä jopa kokonaan. Toiminta on pitkäjänteistä, sillä kestää tovin ennen kuin esimerkiksi rohkeus tai avoimuus tulevat oikeasti osaksi henkilön persoonaa. Tavoitteena kuitenkin on, että sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla saavutetut asiat, esimerkiksi elämänilo tai empaattisuus, ovat osana henkilön persoonaa hänen loppuelämänsä ajan.
Forssan seudulla on tarjottu sosiaalipedagogisia hevospalveluita lähes kymmenen vuotta. Silti suurimmaksi ongelmaksi käytön vähyyteen nousi tiedon puute. Sosiaalityöntekijät ovat käytännössä se väylä, mitä kautta asiakkaat päätyvät sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Erityisesti heille tarvittaisiin lisää tietoa toiminnasta: mitä tavoitellaan, mitä voidaan saavuttaa ja esimerkiksi missä toimintaa järjestetään. Hyvä keino siihen olisi, jos paikallinen palveluntarjoaja järjestäisi tapaamisen talliympäristössä, missä toimintaa toteutetaan. Se vaatisi paljon aktiivisuutta myös sosiaalityöntekijöiltä, sillä heidän olisi ehdottomasti osallistuttava ja tultava paikanpäälle.
Valonpilkahduksia tulevaisuudessa
Vaikka tällä hetkellä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tilannetta voidaan pitää heikohkona, sen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Ongelmat, joita käytön vähyyteen löytyi, ovat melko helposti korjattavissa. Tiedon puute korjaantuu ainoastaan tietoa jakamalla ja levittämällä, pitämällä esittelyjä, järjestämällä tapahtumia ja olemalla esillä jatkuvasti.
Alueen hyvinvointipalvelut yhdistettiin Hyvinvointikuntayhtymäksi vuoden 2014 alusta. Mukana ovat viisi lähikuntaa, Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Hyvinvointikuntayhtymä yhtenäistää kuntien linjoja hyvinvointipalveluiden käytössä. Hyvinvointikuntayhtymä aikoo myös panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, mitä sosiaalipedagoginen hevostoimintakin on. Juuri nyt onkin hyvä tilaisuus olla esillä ja tuoda sosiaalipedagoginen hevostoiminta osaksi Hyvinvointikuntayhtymän palveluja
Lisätietoja:
Anna-Kaisa Kotinoja, sp. anna.kotinoja(a)gmail.com
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1