Olut, panimoprosessin lopputuote, on ennen kaikkea valmistettu juotavaksi. Olut muodostuu pääosin käytetyistä raaka-aineista, joista rakentuu yli 450 ainesosan sekoitus. Raaka-aineiden lisäksi oluen laatutekijöihin, kuten makuun, vaahtoon, väriin, kirkkauteen ja tuoteturvallisuuteen, vaikuttavat valmistusmenetelmät ja -prosessi. Koska oluen laatuun vaikuttavat fysikaalis-kemialliset ja mikrobiologiset tekijät sekä valmistusprosessi, oluen valmistajan on tunnettava näitä tekijöitä koskeva teoria ja pystyttävä soveltamaan sitä laadukkaan lopputuotteen valmistamiseksi, summaa insinööriopiskelija Lasse Lehtonen opinnäytetyössään. Lehtonen opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Työssä tarkasteltiin oluen laatuun vaikuttavien fysikaalis-kemiallisten tekijöiden teoriaa ja analyysimenetelmien soveltuvuutta pienpanimoihin. Vaikka teoria tuntuu raskaalta ja käytännön soveltamisen kannalta kaukaiselta, sen merkitys laatuominaisuuksien ilmenemisen kannalta on keskeinen. Se auttaa myös kokonaisvaltaisen laadunvalvonnan suunnittelussa, jotta valvonnasta saadaan maksimaalinen hyöty. Vaikka kuluttajan käsitys laadusta on vaihteleva, on oluen valmistajan tunnettava myös asiakassegmenttinsä käsitys laadusta, jotta käsitystä vastaava tuote voidaan valmistaa. Useat oluen laatutekijät ovat monelle kuluttajalle täysin toisarvoisia, ja tuotteen kokonaislaatu muodostuu monista osa-alueista.
Valmistusprosessilla suuri vaikutus lopputuotteen laatuun
Opinnäytetyön kokeellisessa osiossa määritettiin Loviisassa toimivan Malmgårdin Panimo Oy:n prosessiolosuhteiden ja -hygienian tasoa vuoden 2011 keväällä. Opinnäytetyössä tutkittiin panimon tuotantotilojen ja varastotankkien ilmanlaadun vaihteluita. Pullotuskoneen kiertopesujen tehokkuutta arvioitiin huuhteluvesien kokonaismikrobimäärityksillä ja ottamalla käyttöön ATP-mittari prosessihygienian valvonnan avuksi. Tulosten sekä teoria- ja tutkimustiedon pohjalta tehtyjen kehitysehdotuksien avulla pyrittiin parantamaan tuotteiden laatua ja prosessiolosuhteita. Tulosten perusteella pystyttiin tehostamaan myös laadunvalvontaa ja havaitsemaan laaturiskejä.
Ohjaajan kommentti: Opinnäytetyö hyödyttää paitsi toimeksiantanutta yritystä, myös koko alaa. Muut alan yritykset voivat käyttää tätä opinnäytetyötä oppaana tehdessään vastaavaa kehitystyötä.
Työ on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa.
Lisätietoja:
Lasse Lehtonen, puh. 040 773 6610
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1