Vuoteen 2018 mennessä Euroopan unionin alueen tuottajat ovat sitoutuneet luopumaan karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta. Yhteiskunnallinen paine vauhdittaa vaihtoehdon etsintää tälle kivuliaalle kirurgiselle toimenpiteelle. Uusia menetelmiä on tutkittu Suomessa ja muualla Euroopassa. Vaihtoehtoja ovat mm. sian jalostus karjun hajun vähentämiseksi, immunokastrointi tai karjun kasvattaminen kastroimatta ja karjun hajun tunnistaminen teurastamolla. Kustannustehokkaan ja käytännöllisen toimenpiteen etsiminen lihantuotantoon on kuitenkin haastavaa. Karjun lihasikakasvatuksen mahdollisuutta tavanomaisilla tuotantotiloilla on tutkinut Leila Hakala opinnäytetyössään Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Työssä vertailtiin myös karjujen ja leikkojen kasvukyvyn eroja.
Tutkimus karjujen lihasikakasvatuksen mahdollisuuksista suoritettiin A-Tuottajat Oy:n pyynnöstä. Käytännön koe tehtiin Atrian sopimustuottajien tiloilla syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana normaalin tuotantorytmin puitteissa.
Karjujen parempi kasvu hyödyksi ja aggressiivisuus kuriin optimaalisilla olosuhteilla
Karjulle tyypillinen agressiivisempi käyttäytyminen ei tuo merkittäviä ongelmia kasvatuskauden aikana. Karjujen kasvattaminen tavallisen lihasian tavoin on hyvissä tavanomaisissa tuotanto-olosuhteissa täysin mahdollista. Karjut olivat kuitenkin yleisesti ottaen luonteikkaampia kuin leikot. Aiemmin suoritettujen tutkimusten mukaan karjujen rehunkäyttö on leikkoporsaita tehokkaampaa. Käytännön kasvatuskokeessa todettiin karjujen päiväkasvun olevan loppukasvatuksessa leikkoja parempi. Myös lihaprosentti oli karjuilla korkeampi kuin leikoilla.
Karjunhajun tunnistaminen lihasta ongelmana lihan jatkojalostuksessa
Vain pienelle osalle karjuista kertyy lihaan kasvun aikana suuria pitoisuuksia skatolia ja androstenonia, jotka aiheuttavat epämiellyttävää karjunhajua lihaan. Karjunhajun muodostumista lihaan on estetty karjuporsaiden rutiininomaisella kastroinnilla. Haju tulee esiin lihan kypsennysvaiheessa, mutta sitä ei pystytä huomaamaan tai luotettavasti mittaamaan raa’asta lihasta. Tarkempaa tutkimusta tarvitaan karjunhajua vähentävien keinojen löytämiseksi. Lisäksi hajun tunnistamiskeinoja on pyrittävä kehittämään, hajun muodostumista vähentämään ja kartoittamaan karjunlihan jatkojalostuksen mahdollisuudet.
Lisätietoja: Leila Hakala, sp. [email protected]
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1