Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Nuorten yrittäjyyskäsitykset syynissä Itä-Suomen nuorisopuntarissa, Etelä-Savossa eniten kiinnostusta yrittäjyyteen

Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK)

Nuorten yrittäjyyskäsitykset syynissä Itä-Suomen nuorisopuntarissa, Etelä-Savossa eniten kiinnostusta yrittäjyyteen

Tiedote.
Julkaistu: 03.09.2012 klo 15:40
Julkaisija: Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK)

ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI: YRITTÄJYYS – unelmatyö vai riskibisnes?

Nuorten yrittäjyyskäsitykset syynissä Itä-Suomen nuorisopuntarissa.

Itä-Suomen 15-25 –vuotiaista nuorista noin joka neljäs (26%) pitää ainakin jossain määrin mahdollisena yrittäjäksi ryhtymistä. Vastaavasti noin joka viides (18%) ei koe yrittäjäksi ryhtymistä lainkaan todennäköisenä vaihtoehtona omalla kohdallaan. Asia ilmenee Itä-Suomen nuorisopuntari –kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi liki 2000 nuorta Itä-Suomen kolmesta maakunnasta.

Etelä-Savon nuorilla eniten kiinnostusta yrittäjyyteen

Itä-Suomen maakunnista eteläsavolaisia nuoria yrittäjäksi ryhtyminen näyttäisi kiinnostavan enemmän kuin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan nuoria. Oma unelmatyö, omien ideoiden ja oman osaamisen hyödyntäminen sekä itseä lähellä olevan arvomaailman toteuttaminen näyttäytyivät Etelä-Savossa hieman alle puolella nuorista tärkeämpinä syinä yrittäjäksi ryhtymiselle. Sen sijaan perheyrittäjyyden jatkamisen näki syynä yrittäjyyteen ainoastaan noin joka kymmenes nuori. Tässä ominaisuudessa Etelä-Savon nuoret eivät poikenneet muista maakunnista. Taloudellisia riskejä eteläsavolaiset nuoret pitivät puolestaan muiden maakuntien nuoriin nähden merkittävämpänä syynä kaihtaa yrittäjyyttä.

 

Unelmatyö vai riskialtis yritys?

Liki puolet nuorista mainitsi tärkeimmiksi yrittäjäksi ryhtymisen perusteista mahdollisuuden tehdä omaa unelmatyötään, toteuttaa itseään ja hyödyntää omaa osaamistaan. Etenkin kyselyyn vastanneiden naisten osalta nämä itsensä toteuttamisen syyt korostuivat. Rikastuminen, arvostuksen saaminen ja perheyritysten jatkaminen nähtiin yleisesti vähiten tärkeiksi syiksi. Tällaisten taloudelliseen menestykseen ja vaikutusvaltaan liittyvien ulkoisten syiden merkitys pieneni entisestään yli 18-vuotiaiden vastaajien parissa. Miehet kokivat edellä mainitut piirteet kuitenkin tärkeämmiksi yrittäjyyden syiksi kuin naiset. Koulutusasteittain tarkasteltuna yliopisto-opiskelijat korostivat muita enemmän omien unelmien toteuttamista yrittäjyyden avulla. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi he näkivät osaamisen hyödyntämisen.

Nuoret arvioivat myös yrittäjyyden riskejä ja syitä olla ryhtymättä yrittäjäksi. Noin puolta nuorista pelotti riskien ja vastuun kysymykset, kuten taloudelliset riskit, työn henkinen uuvuttavuus, sitovuus ja vastuun kantaminen yksin. Selvästi vähäisempiä syitä olivat yrittäjyyden vaatiman osaamisen puute, mahdollinen sosiaaliturvan heikkous tai heikko asema työelämässä. Naiset pitävät yleisesti kaikkia syitä olla lähtemättä yrittäjäksi tärkeämpinä kuin miehet. Yli 18-vuotiaat nuoret näkivät enemmän syitä välttää yrittäjyyttä kuin nuoremmat. Vastaavasti koulutusasteittain tarkasteltuna ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat löysivät useammin syitä olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin muissa paikoissa opiskelevat. Erityisen merkittäviä syitä korkeakouluopiskelijoille ovat yrittäjyyden henkinen uuvuttavuus ja työn sitovuus.

 

Yrittäjyyskasvatuksen merkitys vähäinen

Kaksi kolmesta nuoresta (66 %) piti vähintään jossain määrin tärkeänä koulutuksen ja työelämän kosketuspintana kouluissa toteutettua työharjoittelua tai työssäoppimisen jaksoja. Naiset pitivät näitä tärkeämpinä kuin miehet. Koulun ja työelämän yhteistyöprojektien merkitys kasvaa vasta yli 18-vuotiaiden vastaajien parissa. Yrittäjyyskasvatuksesta nuorilla oli vähiten kokemuksia ja sitä pidettiin selvästi vähiten tärkeänä muihin työelämäkosketuksiin nähden. Tässä ei ollut merkitseviä eroja sukupuolten, ikäryhmien tai tutkittujen maakuntien välillä.

Itä-Suomen nuorisopuntaria koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia ja se toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kyselyssä selvitetään itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Vuosina 2011 ja 2012 kyselyssä selvitettiin alueelle kiinnittymistä, koulutukseen ja työhön suhtautumista sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemista. Kyselyyn on vastannut vuosittain noin 2000 15-25 -vuotiasta nuorta. Itä-Suomen nuorisopuntarin tulokset 2011 ja 2012 julkaistaan kokonaisuudessaan lokakuun 2012 aikana.

 

Lisätietoja:

tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia
jussi.ronkainen(at)mamk.fi
p. 050 312 4983

yliopettaja Pekka Penttinen
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos
pekka.penttinen(at)mamk.fi
p. 0153 556 877

 

 

 

Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä ja tuottaa koulutustehtävään liittyviä palveluja. Ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Opiskelijoita MAMKissa on 4500 ja henkilökuntaa 400. MAMK profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi ja vahvaksi TKI-korkeakouluksi. Ammattikorkeakoulun vahvuutena on Venäjä-osaaminen. Ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs